Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2015.

Syksyä

Kuva
Syksy. Uusien alkujen aika. Mitä meidän syksyyn kuuluu? 1. Jatkamme agilityä, vaikkei tosiaan ollut tarkoitus. Tulin ylipuhutuksi lappalaiskoirien talvitreeniryhmään! Treenit lauantaisin Sporttiksella. Kulkeminen sinne on vielä pieni kysymysmerkki, mutta kyllä me joku ratkaisu keksitään. Oon oikeasti tosi innoissani tästä mahdollisuudesta, koska kesän aikana agilitystä on tullut oikeasti kiva juttu, eikä jännittävä juttu. Sitäpaitsi Noppa vissiin taitaa jotain osatakin. (Edelleen kyllä peräänkuulutan sitä ohjauskurssia itselleni!) HAUlla yritetään myös käydä muutaman kerran kuussa treenailemassa itseksemme, ainakin niinä viikkoina, kun ei Sporttiksen treeneihin päästä. 2. Marras-joulukuussa vietetään maanatai-illat taas Heiluvassa Hännässä. Ilmoitin Nopan sinne zen-kurssille. Kurssi on suunnattu häiriöherkille koirille, ja siellä treenataan mm. itsehillintää ja häiriöiden sietämistä. Tästä(kin) HH:n kurssista olen kuullut hyviä juttuja, joten mielenkiinnolla odotan! 3. Tokot o

Heinämies

Kuva
Muutama tietokoneen kätköihin unohtunut kuva elokuiselta Haltiala-retkeltä sadonkorjuuajan kunniaksi! :) Matkalla Kukkia! Saanko jo tulla? Smile! Heinämies <3

Torstaiagit, eli yritys pitää treenipäiväkirjaa

Kuva
Otaniemen reissulta Oon armottoman huono treenipäiväkirjan pitäjä. Niin monta kertaa oon harmituksissani miettinyt, että joskus kolme viikkoa sitten tehtiin jotain, joka voisi olla hyödyllistä nytkin, mutta en vaan millään muista että mitä. Joten tämän syksyn haasteeksi otan yrityksen päivitellä treenikuulumisia useammin tänne blogin puolelle! Tänään käytiin Purinalla treenailemassa itseksemme. Oltiin ulkokentällä ja tehtiin kolmea eri juttua: 1. Hyppyneliö, jonka molemmissa päissä putket. Tässä alkurallattelua ja irtoamistreeniä. Lisäksi treenattiin lähdössä odottamista, ja välillä odotutin Noppaa melkein minuuttitolkulla ennenkuin annoni luvan. Tarpeellista! 2. Puomin alastulokontakti namitargetin avulla. Ensin muistuteltiin 2on2offia pikkumustuaisen mieleen, ja hyvin muisti. Sitten siirrettiin tämä kokonaiselle puomille. Hyvin Noppa kuuntelee, eikä rynni läpi namille. Vauhti on kumminkin vielä tosi rauhaisa, ja alan hokea pysäytyskäskyä jo tosi hyvissä ajoin, mutta hilja

What a week!

Kuva
Viime viikko oli aikamoinen touhuviikko. Meillä oli koko arkiviikon auto lainassa, ja tottahan sitä piti sitten hyödyntää niin paljon kuin autosta irti lähti ;) Maanantaina huristeltiin päivälenkkeilemään Leinelän metsiin ja Kulomäen täyttömäelle. Ihanaa lenkkimaastoa erityisesti päiväsaikaan (ja pienellä sadekelillä), kun ei nähty parin tunnin lenkin aikana yhtään ihmistä.  Laitoin Nopalle tuon oranssin huomioliivin, mikä olikin hyvä veto, sillä metsässä oli niin harmaata ja synkkää, että Noppiksen näkyvyys parani huomattavasti! Märkä ja väsynyt lenkkeilijä Tiistaina kylästeltiin illalla Hamletin luona ja käytiin siellä lenkillä. Keskiviikkona käytiin ekaa kertaa Purinalla vapaatreenailemassa. Oltiin sisällä hallissa, kun siellä oli mukava hyppy-putki-pyöritys valmiiksi rakenneltuna. Tehtiin ensin pari toistoa helppoa radanpoikasta ja tauon jälkeen muistuteltiin mieleen pimeää putkikulmaa. Muutaman toiston jälkeen se alkoi sujua, tosin ihan täysin pimeää kulmaa ei vielä

Hyvin menee mutta menköön

Kuva
Meillä oli viikonlopun yökylävieraana Hamlet. Oli kiva huomata, miten poikain yhteiselo toimii koko ajan vaan paremmin ja paremmin! Tällä kertaa Hamlet ei nysvännyt eteisessä ja odottanut meiltä poispääsyä kuin vierailunsa ensimmäisen puoli tuntia, ja sen jälkeen eleli muina koirina koko huushollissa ja näytti jopa ihan nauttivan olostaan. Noppa ei kertaakaan kilahtanut, ei edes kyräillyt Hamletin ympärillä. Jee! Vaikuttaa kaikkinensa oikein lupaavalta sen suhteen, että Hamletin pitäisi tulevana talvena muuttaa meille useammaksikin viikoksi ;) Muutenkin tuntuu menevän nyt aiempaa paremmin tuon pienen mustuaisen kanssa, ja suurin syy tähän muutokseen löytyy jälleen kerran allekirjoittaneesta. Olen tehnyt aikamoisen asennemuutoksen, osin tietoisesti ja osin ihan huomaamattani, ja ruvennut relaamaan enemmän. Noppa on niin kova poika lukemaan mua, että olen päättäväisesti ruvennut olemaan teatraalisen rento. Koiraohituksissa en vahingossakaan kiristä hihnaa, hymyilen aurinkoisesti, he