Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2016.

Nyyti

Kuva
Nopan kaveriporukka on kasvanut yhdellä uudella jäsenellä. Jackrusselltyttö Nyytille oli ehtinyt kertyä ikää jo huimat 11 viikkoa, kun se pääsi esittämään huljan taistelukoilan taitojaan Nopalle. 
Nyyti on Jaakon koulukaverin uusi perheenjäsen (eli ei suinkaan meidän yllärihauvavauva, hahah), josta toivottavasti tulee Nopallekin tarpeellinen epäsheltti-leikkikaveri. Tai tulihan siitä jo hyväkin kaveri, kuten videolla näkyvästä painista on havaittavissa.

Mua kieltämättä vähän jännitti viedä 8,5-kiloinen Noppa tapaamaan 2,5-kiloista pikkupirpanaa. Noppa ei ollut koskaan aikaisemmin tavannut ketään noin pientä/nuorta tyyppiä, joten en yhtään tiennyt, miten se mahtaisi pentuun suhtautua. Mutta huoli osoittautui täysin turhaksi: Nopasta tuli Nyytille mahtavan hieno leikkisetä! Se suhtautui täydellä ymmärryksellä pennun totiseen hammasteluun, antoi sen roikkua kaulakarvoissaan koko kaksijapuolikiloisen pikkumonsterin painollaan ja selvästi ymmärsi, että Nyyti on tosi pieni ja tosi pentu. 



Yhteistyössä Faunatar: YrttiTarha pellava-camelinaöljy

Kuva
Jo ennen joulua saimme Faunattaren postipaketin, joka sisälsi pullon uutta öljyä meille testattavaksi. Pitkä joululoma maalla ja alkuvuodesta Noppaa vaivannut maha venyttivät kuitenkin öljytestin aloittamista, mutta nyt se on vihdoin tehty!


YrttiTarha on Faunattaren uusi tuotesarja, johon kuuluu erilaisia lemmikin terveyttä ja hyvinvointia tukevia tuotteita. Koirille tuotemerkin takaa löytyy kotimainen pellava-camelinaöljy, joka koostuu pääosin kylmäpuristetusta pellavaöljystä, mutta jossa on myös hiukan camelinaöljyä säilyvyyden parantamiseksi. Nopan ruokavalioon on jo pidemmän aikaa kuulunut jokin öljyvalmiste, joten tottahan tämäkin uutuus oli testattava.

Erityisesti kotimaisuus on vahva valttikortti meidän taloudessa, ja sen vaatimuksen YrttiTarhan öljy täyttääkin. Toinen iso pluspiste tulee näppärästä annostelumekanismista. Pumppupullo on mielestäni kätevämpi kuin perinteinen puteli, josta öljy kaadetaan, koska ainakin itse onnistun sellaisen kanssa tuhraamaan vähän turhan usein.…

Maa kutsuu!

Kuva
Lauantai-iltana päivitin tavoistani poiketen facebookiin agilitytreenikuulumisia. Suurin osa fb-kavereistani kun on ei-koiraihmisiä, niin olen ajatellut, että koiraihmiset saa lukea kuulumiset blogista. Viimeisimmät agilityt kumminkin saivat aikaan niin suuren ahaa-elämyksen, että se oli pakko jakaa koko kansalle:

Koirapäivitys! (Eli älä lue, jos agility ja pohdiskelut ei kiinnosta.)  Tänään treenattiin ohjauskuvioita. Hyvä niin, koska viime viikkojen onnistuneet  melko simppelit juoksenteluradat oli leijuttaneet mut pilvilinnoihin ja  kuvittelin, että mehän osataan. Tänään siis paluu maan pinnalle! Ei me osata.
Mä olen aina myöhässä, liian hidas ja eksyn matkalla esteeltä seuraavalle.  Noppa on nopea ja sillä palaa käpy kun sitä ei osaa ohjata.  Mutta vaikka treenikaverit saattoikin tänään luulla, että meidän sohellukset harmitti  mua, niin näin ei ollut. Pitkästä aikaa mulle heräsi ihan supersuper kipinä  treenaamiseen, kun ymmärsin ihan konkreettisia juttuja, jotka meillä ei vielä…

Heipparallaa helmikuu!

Kuva
Helsingissä kevät yrittää taas tehdä tuloaan. Joka paikassa on peilikirkasta jäätä ja taivaalta vihmoo vettä. Toivottavasti tämä talvi ei ihan vielä ole taputeltu, vaan mittari laskisi vielä pakkasen puolelle pitkäksi aikaa! Kurjan ulkoilukelin inspiroimana kaivelin tähän postaukseen kuvia tämän vuoden alkupäiviltä landelta: kun oli pakkasta yli 20 astetta ja luhdalla ja jäällä pääsi kulkemaan kastelematta jalkojaan.



Tällä viikolla ollaan keleistä huolimatta otettu ilo irti elämästä. Tammikuun loppupuolella Nopalla oli nimittäin viikon kestävä ripulitauti, joka aiheutti harmaita hiuksia ja väsymystä meille kaikille. Ei mitään ymmärrystä tällä(kään) kertaa, mikä homman aiheutti: samoja pöperöitä se on edelleen syönyt, eikä omaan silmään ole osunut mitään luvattomia ulkoherkuttelujakaan. Ehkäpä tassujen mukana sisään kantautuneessa lumessa (joka toki on syötävä) oli jotain? Nopan yleisvointi oli kuitenkin lähes ok, toki hiukan normaalia vaisumpi energiaköyhästä kaurapuuroruokailusta joh…

Kilpailemisesta ja kilpailemattomuudesta

Kuva
Eräästä facebook-keskustelusta heräsi inspis kirjoitella omia ajatuksia. Keskustelu koski sitä, milloin on oikea aika lähteä koiran kanssa kilpakentille, ja keskusteluun osallistujat yrittivät leikkimielisesti patistaa teknisesti kisavalmista koirakkoa kohti kisoja.


Kukin toki taaplaa tyylillään, mutta mulle on tosi vieras ja hankala ajatus lähteä kokeeseen/kilpailuun keskeneräisen koiran kanssa. Toki koskaan ei voi olla täysin valmis, ja kaikesta häiriötreenistä huolimatta koetilanteessa saattaa tulla vastaan jotain täysin uutta ja ihmeellistä (kuten fb:n tokoryhmän kauhukertomukset kentän poikki kesken paikkamakuun vilistävästä oravasta).

Erityisen varma haluaisin kokeeseen lähtiessä olla siitä, että voin luottaa koiran käytökseen. Noppa on mennyt käytöksen suhteen hirveästi eteenpäin, ja mulla on päivä päivältä luottavaisempi olo sen suhteen, mutta haluan olla täysin varma siitä, ettei vaikkapa tuomarin tai liikkurin yllättävä liike saa siinä aikaan syöksyreaktiota.

Summa summarum,…