Syksyä


Syksy. Uusien alkujen aika. Mitä meidän syksyyn kuuluu?

1. Jatkamme agilityä, vaikkei tosiaan ollut tarkoitus. Tulin ylipuhutuksi lappalaiskoirien talvitreeniryhmään! Treenit lauantaisin Sporttiksella. Kulkeminen sinne on vielä pieni kysymysmerkki, mutta kyllä me joku ratkaisu keksitään. Oon oikeasti tosi innoissani tästä mahdollisuudesta, koska kesän aikana agilitystä on tullut oikeasti kiva juttu, eikä jännittävä juttu. Sitäpaitsi Noppa vissiin taitaa jotain osatakin. (Edelleen kyllä peräänkuulutan sitä ohjauskurssia itselleni!) HAUlla yritetään myös käydä muutaman kerran kuussa treenailemassa itseksemme, ainakin niinä viikkoina, kun ei Sporttiksen treeneihin päästä.

2. Marras-joulukuussa vietetään maanatai-illat taas Heiluvassa Hännässä. Ilmoitin Nopan sinne zen-kurssille. Kurssi on suunnattu häiriöherkille koirille, ja siellä treenataan mm. itsehillintää ja häiriöiden sietämistä. Tästä(kin) HH:n kurssista olen kuullut hyviä juttuja, joten mielenkiinnolla odotan!

3. Tokot on näemmä jääneet hiukan unholaan. Jospa yritettäis aktivoitua ja järjestellä taas Viikkiin kimppatreenejä! Pimeinä syysiltoina on kumminkin lenkille lähdettävä, joten miksei samantien voisi lähteä treeneihinkin... :)


Lähitulevaisuudessa yritetään rentoutua ja rauhoittaa elämää. Noppa on taas viime päivinä ruvennut kyyläilemään ihmisiä (mutta koiraohitukset sentäs sujuu edelleen hyvin!), ja mullakin on ollut hermot vähän kireällä. Ei siis kovin hyvä kombo. Nyt siis pari päivää ulkoillaan hissukseen (myös siksi, että päsäytin nilkkani rikki, great!) ja hiljaisiin aikoihin, Nopan vauhtia. Lauantaina päästään pitkästä aikaa lähtemään useammaksi päiväksi maalle, ja hermolepo tekee kyllä meille molemmille hyvää. Mullakin alkaa nimittäin jo pää savuta, kun törmään vähänkään ärsyttäviin ihmisiin. Ensi viikolla siis uusin voimin ja paremmalla, levänneellä mielellä kohti syksyn tuulia!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

BAT

Sillisalaatti