Elokuuta


Elokuun alkupuolella ollaan...

* tavattu pitkästä aikaa Sannia ja Paavoa Haltialan merkeissä
* etsitty uusia uiskentelupaikkoja Keravanjoesta (opin vihdoin, mikä on Vantaan- ja mikä Keravanjoki!)
* tehty reissu Jakikseen Saran ja Hamppaleenan kanssa
* oltu Hampulle isäntinä yhden yön ajan
* jännätty agilityn PM-kisoja
* ihmetelty Messukeskuksessa World Dog Showta
* opiskeltu uusia juttuja tokon ja temppuilun saralla


Paljon on ehditty, vaikka elokuu ei ole edes puolessakaan vielä! Ihan kaikkiin juttuihin Nobikaan ei sentäs ole mukaan päässyt: WDS:ssa pyörittiin kaksin Saanan kanssa, ostettiin vaikka ja sun mitä ja oltiin mukana ESSien ständihommissa. Noppa odotteli kotona ja oli vallan onnellinen runsaista tuliaisistaan. Ei Noppa sitäkään tainnut tajuta, miten innoissaan ja pakkomielteisesti omistaja päivitti facebookissa Suomen Agilityliiton sivua ja odotti kuumeisesti PM-kisojen tulosraportteja. Mutta muuten on Noppiskin ollut vahvasti messissä mukana!


Tokoilun saralla ollaan ahkeroitu paikkamakuun kanssa. Siis sen uuden, missä tarkoituksena olisi, että Noppiksen pää lepäilisi kaikessa rauhassa tassujen välissä maassa. Aloiteltiin uutta temppua niin, että vain odottelin käytöksen tarjoamista. Jonkin aikaa sain odotellakin, mutta nykyisellään Noppa tarjoaa sitä jo melko herkästi. Kestoa olisi kasvatettava seuraavaksi, ja käskysana liitettävä jossain vaiheessa mukaan. Uudeksi käskyksi tähän tulee down.

Jaakko ja Noppa aloittivat muutama päivä sitten uuden tempun -vilkuttamisen- opettelun. Musta on ihan kamalan liikuttavaa, miten täpinöissään Noppa on kaikesta treenailusta! <3

Ostin just ton värisen viilennystakin, että se mätsäis Jaakon paitaan.
Kävipä myös niinkin hauskasti, että Noppiksen pään menoksi keksittiin vielä yksi näyttely! Syyskuun alussa käydään Tuomarinkartanossa esittäytymässä Paula Heikkinen-Lehkoselle. Tällä kertaa aion luottaa kasvattajan vankkumattomaan handlaustaitoon ja antaa suosiolla näyttelyhihnan toisen pään hänelle.

Tätä suurta päivää varten on korvat liimattu vielä kerran. Elättelen harrasta toivetta siitä, että jos poistan liimat edellisenä päivänä, nukun koko yön kädet Nopan korvien ympärillä ja Noppa pääsee kehään heti aamusta (esim klo 6.00, sopisko?), niin korvat saattaisivat pysyä kuosissaan. Kunnes tietenkin ratkaisevalla hetkellä kuuluu PING ja molemmat korvat sojottavat kohti taivasta. Toivossa on hyvä elää!


Kehäkäyttäytymistä mennään treenailemaan ainakin tulevana torstaina Tuomarinkartanoon, kun HSKP järjestää siellä mätsärin avustajakoirien hyväksi. Myös ensi tiistaina näkyy olevan match show Koneen kentällä, joten mahdollisesti suunnataan sinnekin.


Näyttelyn kannalta saa toki peukuttaa oikein urakalla, jospa me sieltä se H haettais. Mutta vielä enemmän kaipaan peukkuja syksyn toisen suuren jutun puolesta. Ilmoitin nimittäin meidät Helsingin Agility Urheilijoiden alkeiskurssille, joka alkaa lokakuun alussa. Ennen kurssille pääsyä tulisi kuitenkin läpäistä kaksi testauskertaa, jotka ajoittuvat syyskuulle. Jännittää, kun ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ja miten noissa testataan. Joten peukut pystyyn joka iikka!

Kommentit

  1. Poista liimat ainakin pari päivää ennen näyttelyä, että saat kaikki liiman jämät pois korvista :) Näyttelyssä voi rapsahtaa hylky, jos tuomari huomaa, että korvia on fixattu. Näin olen kuullut ja itse tämän neuvon saanut. Tsemppiä näyttelyyn ja mukavaa harrastustentäyteistä syksyn jatkoa (tai alkua) kaiman laumalle :)

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä näyttelykarkeloihin ja agilitykurssin testitilaisuuteen. Mä aikoinani kävin Nanan kanssa BAT:n ja Tuusulan kennelkerhon testitilaisuuksista eikä ne vaatineet mitään erityistä osaamista. Omistajastaan kiinnostunut ja mielellään tämän kanssa hommia tekevä ja hallinnassa oleva koira riitti ainakin silloin vallan mainiosti, ja sillä olisi irronnut alkeiskurssipaikka molemmista seuroista. Mikäli mitään suuren suuria vaikeutuksia ei ole testeihin sittemmin tullut, niin aivan varmasti läpäisette testin!

    Molemmissa testitilaisuuksissa testattiin koiran paikallaan pysymistä (lyhyen hetken ajan, tarvittaessa koiran sai pitää liinassa) ilman suurempaa häiriötä lähettyvillä sekä koiran luoksetuloa omistajan kutsuessa. Lisäksi testattiin koiran palkkautumista namilla/lelulla ja koiran motivaatiota työskennellä omistajan kanssa/pitää yllä kontaktia omistajaan häiriössä. Esimerkiksi BAT:n testissä olimme rajatulla alueella kaikki koirakot ja omistaja sai leikittää, tehdä temppuja koiran kanssa, palkatakin sai ja sit arvioitiin, onko koira kiinnostuneempi omistajastaan vai muista koirakoista.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

BAT

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Alkuvuoden seikkailuja