Läpivalaisu, leikkauspöytä ja kuvasuman purkua


Viime viikko vietettiin maalla syysloman merkeissä, siitä kuvakuulumisia myöhemmin. Nyt kuitenkin muutamia kuvia lokakuun alkupuolelta (en ole saanut aikaiseksi julkaista vielä yhtään kuvaa tältä kuulta; kertyneitä kuvia on siis aikamoinen määrä) ja tämänpäiväisen lääkärikäynnin kuulumisia.

Tänään ohjelmassa oli nimittäin reissata Nopan kanssa Pakilan Animagiin kastrointia ja luustokuvia varten. Jo jonkin aikaa meillä (minulla?) on ollut aikomuksena Nopan kastraatio. Kun luonne ei ehkä ole jalostuskäyttöä ajatellen kovin ihanteellinen, koin parhaaksi vaihtoehdoksi hiukan helpottaa nuoren miehen stressaavaa elämää. Jospa nyt toisille uroksille uhoaminen ja ihanien tyttöjen hajut eivät kerryttäisi huimia ylikierroksia. Samalla reissulla Nopalta kuvattiin lonkat, kyynärät ja selkä, sekä polvet tutkittiin.


Röntgenkuvauksen suoritti ja kuvia tutkaili eläinläääkäri Ylva Ålander-Damsten. Lonkat näyttivät hänen mukaansa olevan mahdollisesti A/B, kyynärät ja polvet molemmat 0/0. Selästä hän ei juuri osannut sanoa, mutta mitään silminnähtäviä poikkeamia sielläkään ei näkynyt. Odotellaan siis Kennelliiton lausuntoja, mutta vallan hyvillä mielin kyllä olen :)

Sekä kastrointi että kuvaukset olivat sujuneet moitteetta, ja iltakuuden aikaan päästiin hakemaan hiukan tokkurainen nuorimies kotiin. Ilta on kulunut pääsääntöisesti nukkuessa ja lepäillessä. Pissatuslenkeillä ollaan käyty (ensimmäinen jalannosto taisi hiukan kirpaista, siihen malliin Noppa ainakin juoksi karkuun itseään...) ja iltaruoka syöty. Uneliaisuudesta huolimatta Noppa vaikuttaa olevan jo nyt varsin skarppi ja reipas, kovasti se tarkkailee meidän touhuja ja kipitti eteiseen lujaa, kun puin ulkovaatteita päälle.


Noppa sai kipulääkekuurin (Metacam), joka kestää 3-5 päivää huomisesta alkaen. Kauluria tulisi pitää parisen viikkoa ja rauhallista liikuntaa pitäisi harrastaa 2-3 viikkoa. Olen kuitenkin kuullut varsin positiivisia paranemiskokemuksia muilta kastroitujen urosten omistajilta, ja varovasti uskallan toivoa, että päästään puolentoista viikon päästä taas agitreeneihin. Koska hyppiminen esim. sänkyyn on nyt kuitenkin hetkellisesti kielletty, perustan olkkarin lattialle patjan ja Jaakko saa nukkua makuuhuoneessa koiraportin takana :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

BAT

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Alkuvuoden seikkailuja