Laumajuttuja


Selma 10,5 vuotta, Noppa 3,5 vuotta, Ainu 5,5 kuukautta ja Siiri 13,5 vuotta

Viime viikonloppuna pitkäaikainen toive toteutui, ja päästiin ensimmäistä kertaa sitten heinäkuun käymään landella moikkaamassa etälaumaa. Ainu-vainukoira oli hujahtanut jalkaeläimeksi, Selman iloksi pihan ympärille oli vihdoin ilmestynyt aita, ja Siiri oli lumien tultua nuortunut useamman vuoden.

Ainulla on ikää lähes puoli vuotta. Siitä on tullut tosi kauniin tumman mahongin värinen tyttö, jonka vaaleat villit silmät hätkähdyttävät joka kerta. Se on venähtänyt korkeutta, mutta ei ole paljoa Noppaa korkeampi, eli jäänee jonkin verran ässätyttöjä matalammaksi tyypiksi. Toisaalta tassut ovat edelleen aika jykevää tekoa, joka kielisi mahdollisesta korkeuden kasvusta vielä. Saa nähdä, mitä aika tekee Aippulaiselle. 

Ikuisuusprojekti -kotipihan aitaaminen- oli vihdoin saanut syyslomalla tulta siipien alle, ja aita oli valmistunut (eihän siinä talossa ole koirien kanssa elettykään kuin 20 vuotta). Selma on iloinen aidasta, sillä nyt saa ulkoilla minkä sielu sietää, eikä tarvitse raahata perässä tyhmää narua. Pihalla voi tehdä omia tutkimuksia ja köllötellä milloin missäkin kuopassa. Selma <3

Lumi ja viileä ilma ovat nuorentaneet Siiriä paljon. Se kirmaa vapaana ollessaan joukon ensimmäisenä ja silminnähden riemuitsee. Vointi on edelleen ennallaan - on se aika sitkeä sissi! Peräsuolen kasvain (olenkohan tästä edes aiemmin maininnut?) toki kulkee mukana edelleen, mutta ei tunnu mummoa juuri vaivaavan. 

Nopan ja Ainun tähystyspartio

Nopalla ja Ainulla oli niin kivaa, niin kivaa, ettei ole tosikaan. Tyypeillä riitti yhteisiä puuhia juoksemisen ja painimisen merkeissä, mutta hienosti viikonlopun aikana Ainukin osasi välillä jopa hetkittäin rauhoittua. Sunnuntaiaamuna tyypit vetivät pellolla umpohankirallia niin, että Ainu meinasi ihan tyystin väsähtää, ja piti pitää huilitaukoa että jaksettiin tallustaa kotiin asti. Selma on treenannut Ainun superkuntoon, meinasi nimittäin Noppa jäädä totaalisesti jälkeen Aipin perässä kirmatessaan. Ihanaa, että porukan junnut ovat keskenään niin tasaväkisiä leikki- ja juoksukavereita! :)

Sunnuntailohitarjoilut

Oli hyvä nähdä, miten neljän koiran lauma toimii edelleenkin yhteen hyvin saumattomasti. Siiri ei ole junnuosaston meiningistä kiinnostunut, ja junnut antavat poikkeuksetta sen olla rauhassa (Noppa tosin kävi hyvin kohteliaasti aina välillä kuikuilemassa ja nuuskuttamassa kuningatarkoiraa). Selma on omassa peikkomaailmassaan, mutta tykkää kamalasti leikkiä junnujen kanssa, vaikka onkin leikissä ihan kolmas pyörä. Noppa on lauman jatkeena tosi huomaamaton, ja Ainu nyt on Ainu. Pentukoira. 

Joululomaa odotellessa! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

BAT

Sillisalaatti