torstai 30. maaliskuuta 2017

Maaliskuun kuulumisia

On ollut kevätpäiviä!

Maaliskuu on ollut aikamoinen menokuu. Paljon töitä, niin arkena kuin viikonloppuisinkin, päivällä ja iltaisin. Minireissu Ruotsiin, shelttiyhdistyksen kokous, isot sukukekkerit, ja tänään suuntaan vielä loppuviikoksi Tanskaan. Hirvittävästi ei siis ole jäänyt aikaa millekään ylimääräiselle - Nopankin on pitänyt tyytyä vain tavislenkkeihin ja normiarkeen.

Onneksi tavislenkeilläkin on vielä voinut suunnata golfkentälle, jossa Noppa on päässyt rälläämään vapaana! Kevät vaan alkaa tulla kohisemalla, joten pian sekin lysti loppuu, kun innokkaat golffarit valtaavat meidän lenkkihuudit.

Jotain on Nopankin kanssa golfkenttähaahuilujen lisäksi kuitenkin tehty. Juoksukärpänen on heräillyt jälleen teiden sulettua, ja Noppa on päässyt myös juoksulenkeille mukaan. Aika vaatimattomista matkoista vielä puhutaan: maaliskuun aikana ollaan juostu ruhtinaalliset kaksi kertaa, 7 km ja 5 km. Mutta tästä se taas lähtee! Ilokseni oon huomannut, että Nopallakin on ihan mukavasti vetohaluja. Vetomeininkiä kun saisi jotenkin vahvistettua! Ihmekoirien blogista bongasin idean vauhdin lisäämisen käyttämisestä vahvisteena, joka voisi toimia Nopankin kanssa oikein näppärästi. Se vaan vaatii (valitettavasti) jonkinlaista juoksukuntoa myös kaksijalkaiselta, mutta eiköhän tämä kunto ala tässä taas kohentua! Joka tapauksessa aion tuota ideaa kokeilla, aluksi vaikka sitten intervallityyppisesti.

Voi mikä riemu!

Agilitytreeneihin ei olla ehditty kertaakaan sitten alkukuun, mutta sen sijaan elvytettiin viime perjantaina BAT-treenailut, kun meitä pyydettiin treeniavuksi vanhalle koiratutulle. Nopallekin battailu teki kyllä silminnähden hyvää. Jo pelkästään pitkässä ja löysässä bat-hihnassa liikkuminen tuntui rentouttavan sitä, joten pidetään bat-lenkit kyllä taas viikkojärjestyksessä! :) Itse treeniosuus meni Nopalla vähän ihmetellessä. Paljon se multa koko ajan kyseli, että meneekö hyvin ja mitäs nyt tehdään. Mutta eiköhän tämäkin treenimoodi taas löydy, kun vaan jatketaan harjoituksia :)

Viime sunnuntaina puolestaan käytiin pitkästä aikaa tokoilemassa ihan kunnolla. Olin varannut koirakoulu Kompassista kolmen vartin tokosession, aiheena seuraaminen ja paikkamakuu, ihan siitä syystä, että kouluttajana toimi meille vanha tuttu ihana Jenni. 

Liikkuroitu seuraaminen meni kivasti, hyvin piti kontakti myös pitkällä tylsällä suoralla. Liian lähelle tullut liikkuri oli liian kova häiriö. Seuraamisen suhteen kaivataan siis ainoastaan häiriötreeniä.

Pari paikkista menivät molemmat myös oikein mallikkaasti. Eriaikaiset käskytyksetkään ei tuottaneet haasteita! Toisen paikkiksen aikana Jenni tuijotteli koiria "vihaisesti" ja antoi kaikenmaailman häiriökäskyjä, mutta hienosti pysyi koko koirarivi. Jossain käskyssä Noppa taisi vähän nytkähtää, mutta pysyi maassa. Joka häiriön kohdalla se kyllä mulkaisi Jenniä, että miksi Hänen treeniään tällä tavalla häiritään :D Eli paikkiksessakin vaan kaikenmaailman häiriöitä treeneihin mukaan nykyistä enemmän.

Taukojen aikana treenattiin omatoimisesti vähän kaukoja ja kahdeksikkoseuraamista ja lisäksi jumpattiin parilla tasapainotyynyllä. Hirveän hyvä mieli jäi näistä treeneistä, ja tokoilumotivaatio kaivautui talviuniltaan esille. Nyt olenkin yrittänyt sopia paljon kimppatreenejä; huhtikuu tosin on vähintään yhtä kiireinen kuin maaliskuukin, joten eri asia on saada mahdutettua treenit kalenteriin... 


Nyt pakkauspuuhiin - lähden loppuviikoksi siskon luo Tanskaan, ja Noppa jää Jaakon kanssa kotimiehiksi. Palaillaan ensi kuussa! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti