Sekalaista


Nopan viimeinen ilta huolettomana poikamiehenä ja vastuuttomana kakarana oli viime keskiviikkona. Silloin käytiin vielä kertaalleen rallytreeneissä, ja kotimatkalla poikettiin tekemään vielä lyhyt puomitreeni.

Rally oli taas kerran hauskaa! <3 Tehtiin alokasluokan rataa, jossa mukana oli myös avoimen luokan houkutus. Noppa tekee hienosti, kun vaan kierrokset pysyy sopivan alhaalla ja kun muistan tarpeeksi selvästi kertoa, mitä ollaan tekemässä. Parin viikon päästä edessä on peräti kahdet rallymöllit, tiistaina 11.7. Kivikossa ja sunnuntaina 16.7. Konalassa. Kiva päästä niihin näkemään rallyn kisatunnelmia ja luomaan ehkäpä jotain omia kisarutiinejakin!

Agikentällä totesin, että Noppa taitaa osata puomin. Huraa! Toki erehdyksiä sattuu ja alastulon pysähtyminen saattaa liian kovassa kiireessä unohtua, mutta ideasta on saatu kiinni.


Nuttu tuli tosiaan kotiin torstai-iltana. Automatkasta hän puolet volisi ja puolet nukkui, ja kotipihalla tepasteli reippaasti moikkaamaan Noppaa. Muutaman päivän tutustelun aikana Nutusta on selvinnyt jo seuraavaa:
  • Hän pitää omasta äänestään. Volisee ja piippaa ja ulvoo, jos asiat eivät mene niinkuin neiti tahtoo. 
  • Hän on supertaitava sisäsiisteysasiassa. Öisin ei tule sisälle mitään (koska hän herättää, kun on hätä, ja sitten mennään ulos), ja päivisinkin on sattunut vahinkoja vain n. kerran päivässä. 
  • Hän osaa tulla luokse ja tuntee oman nimensä. Ehkä ymmärtää naksuttimenkin päälle jo jotakin.
  • Hän on rohkea, reipas, sosiaalinen ja itsenäinen. Jo ensimmäisenä iltana veteli rallia pitkin pihaa, ja välillä superrallin ollessa käynnissä tuntuu siltä, että korvat ovat enemmänkin koristeena. Ei haittaa, vaikka muu lauma häviääkin näköpiiristä!
  • Hän unohtaa monta kertaa päivässä, että hihnassa voi kävellä. Kesken ulkoilunkin se voi unohtua, kunnes matka taas hetken kummastelun jälkeen jatkuu häntä kohti taivasta.

Nutun kanssa ohjelmassa tulevina päivinä ja viikkoina onkin ahkeraa luoksetulon ja lähellä pysymisen vahvistamista, muiden koiran taitojen opettelun ohella. Liian totiseksi ei touhu kumminkaan mene, vaan kalenteriin alkaa pikkuhiljaa ilmestyä pentutreffejä! :)

Noppa ei varsinaisesti arvosta kotiinsa ilmestynyttä pikkupossua (kuulemma nuo mustat laikut kyljessä saavat Nutun näyttämään minipossulta...). Onkin jännää, miten Noppa, joka on tunnettu pentukoirien rakkaana leikkisetänä, käyttäytyy nyt oman pennun kanssa ihan eri tavalla. Mistä se tiesi heti alusta asti, että tämä on tullut jäädäkseen? Noppa suhtautuu Nuttuun melko välinpitämättömästi, mutta on silti koko ajan tietoinen sen liikkeistä ja yrittää pitää huolta Nutun käyttäytymisestä. Jos Nuttua komentaa, on Noppa välittömästi paikalla. Vieraat pennut ovat saaneet tehdä Nopalle ja Nopan omaisuudelle mitä tahansa, mutta Nutulle se on jo pari kertaa murahtanut, kun on ollut ruoka kyseessä.

Nuttu kyllä rakastaisi Noppaa ja tekee päivittäin useita liehakoivia lähestymisyrityksiä. Noppa haistaa Nuttua ja yleensä lähtee tilanteesta pois. Elämme siis tällä hetkellä melkoisen rauhallista rinnakkaiseloa ja aika näyttää, millaiseksi shelttilaumaksi Noppa ja Nuttu hioutuvat!




Kommentit

  1. Nuttu on niin ihana �� Hera piti 2 ensimmäistä viikkoa särmälle semmosta järjestystä, että meni pikku mudille perille kuka määrää �� nyt ne on kuitenkin parhaita kaveruksia. Särmän veljellä kävi niin että jo talossa ollut koira oli niin nössykkä että pentu otti talon hallintaan. Siinäpä sai komentaa pentua olemaan kiusaamatta toista. Viisas Noppa opettaa pikkusta ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä mulla on vahva usko siihen, että näistä tulee vielä oikein hyvät kaverit :) Parempi ehkä tälleen hitaasti, kuin että alusta saakka olisivat vetäneet 24/7 rallia :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

BAT

Se tunne, kun ei vaan nappaa