Kohti uutta vuotta

Vuosi 2013 oli meille odottamisen, jännityksen ja uuden opettelun vuosi. Edellisen vuoden viimeisinä päivinä teimme päätöksen siitä, että nyt meille oikeasti on uusi karvainen perheenjäsen tosi tervetullut. Siitä alkoi kuumeinen kasvattajiin tutustuminen, sheltteihin perehtyminen ja ihan konkreettinen koirasta haaveilu. Helmikuun lopussa Sirpa-kasvis laittoi tekstarin Äkäslompolon komeisiin maisemiin: nyt ne on syntyneet! Palmusunnuntaina kaarsimme ensimmäistä kertaa Pilvimarjalan pihaan katsomaan pieniä pennunpalleroita. Ne oli aika söpösiä <3

Pikkujätkä viikon vanhana © Sirpa

Kaksiviikkoinen kääpiölauma © Sirpa
Maanantaina 15.4. kävimme uudelleen moikkaamassa jo aika kovasti kasvanutta pentulaumaa. Silloin sovittiin siitä, koska Noppa haetaan kotiin. Ja voihan nenä, saimme luvan hakea sen jo saman viikon perjantaina, 19.4. Iik!

Noppis ekoja päiviä omassa kodissa

Alkukankeuksien (arkuus ja syömättömyys) selvittyä pentuarki lähti toden teolla rullaamaan kaikkine ihanuuksineen ja hankaluuksineen, joista onneksi ensimmäisiä oli paljon enemmän :) Nopan ensimmäiset viikot ja kuukaudet meillä sujuivat leikkimisen, nukkumisen, ulkosiisteyden (huoh...), koirakansalaisen taitojen opiskelun ja koiratuttavuuksien solmimisen ja ylläpitämisen merkeissä. Pääkaupunkiseudulla asuvia Paavo- ja Luka-veljiä sekä Mysi-siskoa treffattiin usein, ihan aluksi lähes kerran viikossa.

Ensimmäisillä sisarustreffeillä, mukkelis makkelis vaan!

Näin mä kävelen iloisesti hihnassa!
Heinäkuun alussa, Noppiksen ollessa muutaman päivän päälle nelikuinen, sattui koirapuistossa tassuhaaveri, minkä seurauksena tassu paketoitiin ja saatiin eläinlääkäristä mukaan kauluri. 10 päivää tassu paketissa ja kolme viikkoa rauhallista hihnalenkkeilyä siis edessä. Noppis oli hieno pikkupotilas ja osasi ottaa yllättävän iisisti! Etukäteen ehdin jo suunnitella kaikkea rauhallista aktivointipuuhaa, mutta niin vain pikkupentu vielä väsyykin pelkästä arkielämän seurailusta.

Pakettitassu matkalla mökille.
Loppukuusta sai taas kirmailla vapaanakin. © Sara
Loppukesään mahtui mätsärireissuja (kolme kappaletta), leikkitreffejä lähinnä muiden kääpiöiden, mutta myös satunnaisten muunrotuistenkin koirakavereiden kanssa, retkeilyä lähimetsiköissä ja kesästä nauttimista. Parhaiksi koirakavereiksi, jotka ovat edelleen pysyneet samoina, muotoutuivat sisarusten (erityisesti rakkaan Paavon!) lisäksi cavauros Hamlet, kääpiövillakoira Taika ja lappalaiskoirapojat Kuru & Halti sekä tietysti omat tytöt Siiri & Selma.

Paras leikkikamu Paavo!

Veljekset kuin ilvekset
Elokuun viimeisenä päivänä, ankaran korvashow'n ja tarkan pesuoperaation jälkeen, korkkautui myös Nopan näyttelyura, kun veimme sen pentunäyttelyyn Tuomarinkartanoon. Sää oli sateinen, jännitys huipussaan, korvat uhkasivat väkisin sojottaa mihin sattuu. Mutta hyvä reissu oli! Noppa sai KP:n, sijoittui luokassaan toiseksi ja sai näköisensä arvostelun (jonka voi halutessaan muistinvirkistykseksi lukea täältä :)).



Syyskuussa aloitimme ESSien tokon alkeiskurssilla, eikä tokokärpäsen puremalle tielle loppua näy. Alkeiskurssilta jatkoimme jatkokurssille, ja tammikuussa on luvassa seuraava kurssi. Noppa on ihana tokokaveri, joka rakastaa tokoilua ihan täydestä sydämestään. Se ei kuitenkaan ole kulmat kurtussa -suorittaja, vaan silmäkulmassa vilkkuu koko ajan pieni veijari. Koska olemme hävyttömän laiskoja tokoilemaan kameran edessä, ei tokopuuhistamme taida olla yhtään julkaisematonta otosta. Siksi siis täytyi kaivaa naamakirjasta esiin tämä Nopan kasviksen ottama liikkis kuva, joka näyttää ennustavan Nopan ja Paavon tokorakkautta ja -uraa jo hyvin varhaisessa vaiheessa:

© Sirpa
Pitkän ja lämpimän syksyn jälkeen koitti märkä, pimeä ja masentava alkutalvi ilman lumen häivääkään. Kurjuutta yritimme lieventää lähtemällä ESSien mukana Helsingin koirauimalaan hakemaan valo-, lämpö- ja ilohoitoa. Ja siinä onnistuimme! Viimeistään tuolla koirauimalareissulla kirkastui se, että Noppahan taitaa oikeasti tykätä uimisesta. Kesällähän se polski niin Vantaanjoessa, mökki-Saimaassa kuin Jakomäen hiekkakuopillakin, mutta onnistunut ja ilostuttava uimalakerta sai minutkin innostumaan.

Elokuussa Jakomäessä

Helsingin Koirauimalassa
Vuosi lähenee siis loppuaan, ja aikamoinen vuosi meillä on ollutkin. Täynnä uusia kokemuksia, koiranpennun tuomia iloja ja huolia, uusia ja rakkaiksi muotoutuneita tuttavuuksia.

Ensi vuodelle meillä on muutamia suunnitelmia. Listataanpa ne tähän, niin vuoden kuluttua voi muistella, mitä kaikkea sitä tulikaan luvattua ;) Vuonna 2014 meidän suunnitelmiimme kuuluu siis:
  • tokon alokasluokan liikkeiden loppuunvieminen ja kilpailu-uran korkkaaminen tokossa
  • agilityharrastuksen aloittaminen
  • juoksuharrastuksen aloittaminen Nopan kanssa
  • uintiharrastuksen jatkaminen (kenties kausikortti koirauimalaan?)
  • Nopan terveystarkastukset
  • muutama mätsäri- ja näyttelykäynti
Rauhallista ja virkistävää vuodenvaihdetta sekä uusia tuulia ja menestystä vuodelle 2014 kaikille blogimme lukijoille! :)

Hamlet ja Noppa 29.12.2013 © Sara

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

BAT

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Alkuvuoden seikkailuja