Mökkielämää ja hyvinvointia

Saimaalla klo 22.29
Viime viikonloppu vietettiin mökkeillen. Harvinaista herkkua päästä koko pikkuperheen voimin maalle! Meillä on suvun mökillä kaksi mökkirakennusta, joista pienemmän -saunamökin oikeastaan- saimme vallata itsellemme. Sieltä oli vallan mukavaa kömpiä aamutuimaan uiskentelemaan, lenkkeilemään ja syömään isommassa mökissä valmiina odottavaa aamupalaa.

Mökkibreikki osuikin tosi hyvään saumaan. Helsinki oli, ja on yhä, varsinainen pätsi. Sisällä on kuuma, ulkona on kuuma, töissä on kuuma. Mökilläkin saatiin päiväsaikaan hikoilla, mutta öisin viileni mukavasti.

Klo 6.17. Pieni ystävä ihan umpiunessa <3
Noppa pääsi uimisen makuun oikein toden teolla. Se ryntäsi aina laiturinnokkaan päivystämään, kun joku meni uimaan. Kovasti se siinä kuikuili ja näytti havittelevan mukaan, mutta ainoastaan minun perässä se hyppäsi itsekin uiskentelemaan. Välillä muutkin armahtivat sen ja nostivat järveen. Noppa ui pitkiäkin lenkkejä, mutta erikoistui kiertämään vedessä olijoita ympäri. Oma tulkintani tästä ihmisen ympäri uimisesta oli, että se pyrki paimentamaan ja pelastamaan vedessä olijaa. Jaakko puolestaan oli sitä mieltä, ettei Noppa omin neuvoin osannut rantaan ja pysytteli siksi turvallisesti ihmisen lähettyvillä. Molemmat selitykset kuulostavat hyvin noppamaisilta ;)

Keppi viihdytti.
Itsekseenkin Noppa kahlaili kovasti. Lauantai-iltana pilkkopimeällä huhuilin sitä mökkiin sisälle nukkumaan, eikä jätkää löytynyt mistään. Lopulta menin rantaan katsomaan, ja siellähän se seisoi mahaa myöten järvessä ja tuijotteli. Ei ollu kiire mihinkään :) Pari kertaa Noppa kävi oma-aloitteisesti uimassa pienen lenkin. Ilmeisesti kahlasi niin syvälle, etteivät jalat enää yltäneet pohjaan, joten uimalenkillehän se oli lähdettävä.

"Sulla on varmasti jotain syötävää!"
Noppa ei ole tavannut isovanhempiani sitten pääsiäisen, koska itselle jäi niin huonot fiilikset siitä reissusta. Nyt oli kuitenkin niin kuuma, ettei Noppaa voinut eristää autoon tai sisälle siksi aikaa, kun mummo ja pappa käväisivät mökillä, joten ei auttanut muu kuin ottaa koira hihnaan ja toivoa parasta. Ihme tapahtui, ja Noppa otti lähes iisisti. Vähän piti pöhähdellä, mutta siinä kaikki. Pääsiäisenä mulla oli koira, joka aina mummon tai papan liikahtaessa tai puhuessa aloitti valtavan pelkorähinän. Nyt saatiin jutella kaikessa rauhassa ja Noppa makoili mun vieressä. Jopa silloin, kun pappa alkoi lässytellä Nopalle, se vain tuijotti ja oli hiljaa!























 

Helsinkiin palattiin sunnuntai-iltana täpötäydessä lemmikkivaunussa, jonka lämpömittari näytti +34 astetta. Oli aika tukalat oltavat, varsinkin kun Nopan piti matkustaa melkein koko matka mun sylissä. Vastapäätä istui nimittäin mäyräkoira, joka säännöllisin väliajoin pisti pystyyn rähinäkonsertin...

Aamulenkkeilijät mökkitiellä
Siirille oli salakavalasti päässyt iskemään hotspot takajalkojen väliin. Saatiin kuitenkin se viikonlopun aikana siihen kuntoon, ettei sitä maanantaina tarvinnut kiikuttaa eläinlääkärille antibiootteja hakemaan. Puhdistettiin aluetta aamuin illoin desinfiointiaineella ja vanulapuilla ja vahdittiin, ettei S päässyt nuolemaan sitä. Tulehdus parantui ihan silmissä, onneksi :)


Eilen oli vuorossa Nopan toinen käynti Marin luona Remediumissa hierottavana. Juuri mitään en taaskaan ymmärtänyt, eikä mieleen jäänyt kuin pari juttua. Mutta siis: korvien takaa aukesi jokin lihaslukko, joka on yhteydessä henkiseen stressiin. Samoin ohutsuolen kohdalla oli lihaskalvoissa kireyttä, mikä puolestaan saattaa aiheuttaa oireita vatsan toimintaan ja sitä kautta tietysti myös käyttäytymiseen.

Iltalenkillä Heurekan pihassa
Marin luona käyminen oli mulle taas hirvittävän hyvä hyvän fiiliksen ja mielenrauhan kohottaja. Ainakin kerran mennään vielä ihan varmasti käsittelyyn, mutta mielelläni käyttäisin Noppaa jatkossakin silloin tällöin hierottavana, niin hyvä mieli tästäkin kerrasta taas jäi. Noppa suhtautui käsittelyyn edelliskertaa iisimmin; ilmeisesti kroppaan ei enää niin kovasti satu.


Hyödynsin Peten Koiratarvikkeen tarjouksen Hurtan viilennystakeista ja tilasin Noppikselle komean sinisen takin. Meillä kotona sisälämpötila nimittäin huitelee +27 asteen tietämillä, ja vaikka tuulettimet kaikista kaupoista ovatkin loppu, niin kyllähän sitä edes koiralla pitää vilpoisaa olla ;) Ollaan pidetty takkia Nopalla lähinnä iltaisin, jotta se rauhoittuu nukkumaan, ja lisäksi tarvittaessa lyhyiden päivälenkkien jälkeen.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohti parempaa elämää

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Kasvua, leikkitreffejä ja korva-ajatuksia