Talven värit

Kolmen ja puolen viikon joululomani alkoi tänään! Lisäksi aamulla heräsimme lumiseen maisemaan, joka kyllä tässä päivän aikana on muuttunut enemmän ja enemmän loskaiseksi, mutta valkoista joka tapauksessa on edelleen! Näistä asioista inspiroituneena kaivelin tietokoneen kätköistä lumikuvia edellisvuosilta rakkaista ja tärkeistä tilanteista, ja parhaat palat esittelen nyt teillekin :) Ja kuin huomaamattani tulin valinneeksi sellaisia kuvia, joissa talvitaivaan ja lumen kaikki mahdolliset värityksetkin ovat edustettuina!


Tämä kuva on itsenäisyyspäivältä 2010. Rakas kotimetsä, lumiset pakkasnaamat ja iloinen meininki!


Tämä taitaa olla kaikkein vanhin tämän postauksen kuvista. Taka-alalla kurkisteleva Selma on kuvassa vasta puolivuotias, ja Siirikin siis vasta kolme ja puoli vuotta vanha. Vuosi 2006 oli lumen suhteen kummallinen: kuvanottopäivänä 12.marraskuuta lunta piisasi, mutta joulukuussa taas laineet liplattivat vapaasti ja lenkillä pysähdyttiin useasti kaivelemaan sulaa hiekkarantaa. Muistaakseni teetin tuosta kuvasta jopa joulukortteja, saatesanoilla "tuoltako se joulupukki oikein tulee?" :)


Ylläoleva kuva on otettu helmikuussa 2011. Selman kanssa kotikotona tokotreenit paketissa! Kova pakkanen ainakin poskien punerruksesta päätellen. Rakkauskoira Sepi <3


Tähän väliin uusinta uutta lumihangesta -joskin tämäkin "uusi" kuva on tämän vuoden tammikuulta. Sen jälkeen ei lunta liiemmin olekaan näkynyt... Rakkaat velimiehet Haltialassa.


Tämä kuva on otettu tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2010. Lunta oli. Paljon. Ja pakkasta riitti myöskin.


Tammikuun alkupäivinä äiti laittoi minulle opetusharjoittelun luomaa tuskaa piristämään ylläolevan kuvan. Siinä näkyy pakkaslenkkeilijä-tytöt, pakkastaivas ja mummon lapsuuskoti. Nostalgista.


Ja yksi kuva Hamppaleenastakin! Vielä Noppaa kotiin odotellessamme vietti Hamlet luonamme hoidossa muutamia hetkiä huhtikuun alussa. Koirapuistossa käytiin tietysti. Kevätaurinko paistaa ja korvat hulmuavat!


Helmikuussa 2013 lomailimme perheen kanssa Äkäslompolossa. Siellä oli ihania lenkkireittejä, joilla näitä ässätyttöjäkin uskalsi aivan huoletta pitää vapaina. Upea paikka!


Vielä lopuksi tämä kuva, joka on musta niin hauska. Kiipesimme äidin ja ässien kanssa Äkäslompolossa Kuertunturin laelle, ja sieltä oli ihan huikeat näköalat. Totta kai tyttösistä piti saada niissä maisemissa kuviakin - joskaan yksikään ottamani kuva ei onnistunut. Onneksi äidin puhelimen kameraan tallentui tämä kuvaushetki, aakea tunturin laki ja aurinko.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

BAT

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Alkuvuoden seikkailuja