ESS tokoworkshop: tokoa tukevat temput

Eilisiltana treenattiin Tattiksella pari tuntia tokoa tukevia temppuja Jennin ohjauksessa. Tärkeitä asioita näistä tempuista: hyvä treenata molemminpuolisesti, jolloin ehkäistään jumeja ja toispuoleisuutta (joita tokokoirilla muutenkin tuppaa olemaan) + treeni pidettävä tarpeeksi lyhyenä, etenkin kun kyseessä on nuori koira (varsinkin takakroppaa vahvistavat temput ovat kuormittavia sekä koiran keholle että päänupille).

Ekana keskityttiin takapäätä vahvistaviin temppuihin ja aloitettiin sillä, että koira asettaa etujalat kumollaan olevan vadin päälle. Nopalla kesti ikuisuus hoksata, mitä siltä haettiin, mutta sen jälkeen se rupesi tarjoamaan temppua tosi mukavasti. Tästä jatketaan sitten kotona niin, että tavoitteena olisi joskus tulevaisuudessa vadin ympäri kiertävä koira, jolla on etujalat vadilla. Voidaan varioida liikettä niin, että kun tämä on opittu, siirrytäänkin opettelemaan takajalkojen vadilla pitämistä.

Toinen kehon takaosaa vahvistava temppu oli peruuttaminen, joka myöskin oli aluksi aikamoisen haastava. Itse seisoin seisovan Nopan edessä, työnsin namikädellä sen nenää taaksepäin ja palkkasin yhdestäkin liikahtavasta takajalasta. Tämä vaikutti erityisen kovasti koiran kroppaa koettelevalta liikkeeltä: Noppa ainakin väänsi itseään mitä ihmeellisimpiin kiemuroihin, kun yritti saalistaa namia, muttei silti saanut takajalkojaan liikkeelle :D Tässä tärkeää olisi saada koira peruuttamaan suoraan, ei toispuoleisesti. Jenni sanoikin, että jos huomaa koiran puoltavan selkeästi jompaan kumpaan suuntaan, saattaisi hierojakäynti olla paikallaan. Noppa onneksi otti ne vähäiset peruutusaskeleet aikalailla suoraan. Peruuttaminen toimii hyvänä apuna tokoliikkeistä mm. jäävissä ja kaukoissa. En kyllä itse ehtinyt kuulla sen tarkemmin, että miten sitä niissä voi hyödyntää.

Sitten saatiin valita, minkälaista kohdetyöskentelyä treenataan. Käsikosketusta ollaan tehty jo kotona, joten valittiin Nopan kanssa nenällä kosketusalustaan koskettaminen. Noppa hiffasi homman tosi nopeasti, ja saatiin ohje, että voidaan pikapuoliin lisätä targetin ja Nopan välimatkaa. Innoistuin heti ja rupesin suunnittelemaan mm. ruudun opettamista tämän avulla!

Vikana temppuna oli kohteen kiertäminen, joka tuotti eniten hankaluuksia hihnan kaksijalkaiselle päälle. On se omien käsien ja suuntien hahmottaminen niin hankalaa :D Noppa kiersi hyvin käsiavun kanssa, itse lähinnä sähläilin.

Noppa muistutti koko treenikerran ajan lähinnä pistoksissa olevaa kissaa. Ei olla sitten tammikuun lopun käyty missään hallitreeneissä (ja vain pari kertaa kimppatreeneissä ulkonakin) ja Noppa vietti käytännössä katsoen lähes koko viikonlopun Jaakon kanssa kahdestaan kotona. Tuloksena siis energiamäärää ryöpsähtelevä pikkukaveri. Hallissa nenä oli maassa ihan koko ajan, yrittipä kerran merkatakin jonkun ihanan hajun (harmillisesti mun jalka oli tiellä!). Tuijotteli toisia koiria kovasti, säpsähteli agipuolelta kuuluvia ääniä. Ei siis auttanut muu kuin odotusaikana joko pitää koira koko ajan käskyn alla tai sylissä tai käydä ulkona. Mielenkiinnolla odotan ensi sunnuntain leikki ja motivaatio -workshoppia ;) Positiivista oli kuitenkin se, että heti hommiin päästessään Noppa virnuili onnellisena ja teki hommia tosi hyvin keskittyen!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

BAT

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Alkuvuoden seikkailuja