11 kysymystä. Once again!

Jedi pisti meille 11 kysymyksen haasteen. Muutamaan kertaan ollaankin jo tämä haaste vastaanotettu, mutta uusiin kysymyksiin on aina kiva vastailla! Kiitos siis haasteesta :)



1. Miten kuvailisit omia koulutusmetodejasi?
Positiivinen vahvistaminen, koiran oma oivaltaminen (tarjoaminen), vastaehdollistaminen. Siinä kai ne kolme avainsanaa, kun puhutaan minusta koirankouluttajana.

2. Mitkä ovat koiranomistamisen huonoimmat puolet?
Ehdottomasti ajan, rahan ja mielenterveyden menettäminen. Olen niin kova stressaamaan asioista, että ihan hirvittää, mutta tästä olen pikkuhiljaa pääsemässä eteenpäin Nopan kohdalla, eikä mielenterveys ole (ainakaan kovin usein ;)) vaarassa. 

Aika ja raha sen sijaan ovat ihan toinen kysymys... Koska teen vuorotyötä (kesäisin, muulloin opiskelen), vapaita iltoja ei ihan kauheasti ole, ja ne vähätkin menevät sitten koirahommiin. Valitettavasti suurin osa treeni- ja koirakavereista ei ole samanlaisessa elämäntilanteessa, eli aamuihin ei juurikaan näitä koiramenoja pystytä ajoittamaan. Koira- ja työvapaat illat ovatkin tosi harvinaista herkkua!

Myös rahaa palaa koirahommiin enemmän kuin laki sallii, mutta itsepä olen harrastukseni valinnut. Tai eipä tätä voi edes harrastukseksi kutsua, elämäntapa voisi olla oikeampi termi. Siihen olen tosin rajan vetänyt, että opiskelijabudjetilla meille ei autoa hommata, vaikka se helpottaisi ja mukavoittaisi koira-arkea melkoisesti!

3. Entäpä parhaat?
No näitähän riittää. Omien koiravanhusten kanssa syntynyt sielunkumppanuus on maailman kaunein asia. Ehkä meillä Nopankin kanssa joskus sellainen on :) Koiran tarjoama loppumaton ystävyys ja ilo ovat niitä parhaimpia puolia. Koskaan ei tarvitse olla yksin, aina löytyy lenkkikaveri. Noppa naurattaa mua päivittäin, monta kertaa. Tulen sen seurassa aina hyvälle tuulelle. Nopan mukanaan tuomat uudet koira- ja ihmisystävät ovat myös mitä parhain juttu.

 
4. Olisiko koirien jalostuksessa Suomessa mielestäsi jotain muutettavaa tai parannettavaa?
Jalostusasioihin mulla ei mitään kovin jyrkkiä tai painavia mielipiteitä ole, koska en ole asiaan juuri perehtynyt. Jollain tavalla itseä ärsyttää kuitenkin jalostuksen ulkonäkökeskeisyys ja pyöriminen tiettyjen matador-urosten pienessä piirissä. En tässä nyt viittaa mihinkään tiettyyn rotuun, vaan pohdiskelen jalostusta ihan ylipäänsä. Jalostusasioissa arvostan itse luonteen asettamista ulkonäkökriteerien edelle. Arvostan sitä, että aiemmin käyttämättömiä, jo hiukan vanhempiakin uroksia käytetään jalostuksessa rikastamaan geenikantaa. Arvostan sitä, että ylipäänsä käytetään jalostuksessa jo hiukan vanhempia koiria. En tarkoita mitään seniori-ikäisiä, vaan sellaisia aktiivi-iässä olevia koiria, jotka ovat saaneet rauhassa kehittyä luonteeltaan sellaisiksi kuin ne ovat. Nuoret, keskenkasvuiset ja osin vielä kehittymättömät koirat jättäisin odottamaan oikeaa hetkeä. Myös terveys on mulle tärkeä asia, ja siksi soisinkin, että jalostuksessa käytettäisiin vain terveiksi tutkittuja koiria. 

Vastasinkohan loppujen lopuksi itse kysymykseen millään tavalla? :D

5. Mitä koirasi syö?
Noppa aloitti ruokailunsa meillä Golden Eaglen pentunappuloilla ja siirtyi n.puolivuotiaana syömään 50/50 -mallin mukaisesti nappulaa ja raakaa lihaa. Nappuloina meillä on syöty Golden Eaglea ja Canagania, ja nyt viimeisen vuoden ajan Pure Naturalia. Tässä kevään mittaan Nopalla on ollut hiukan vatsaongelmia, mutta ne ovat nyt jo kuukauden päivät pysyneet poissa pienellä ruokavalion rukkaamisella. Nykyään Noppa syö enemmän puuroa ja vähemmän nappuloita, sekä lisäksi monipuolisesti eri lihoja. Kunhan tuo nykyinen Pure Naturalin pussi tyhjenee, ostan testiin jotain toista ruokamerkkiä.

6. Kuinka paljon olisit valmis laittamaan koiraan rahaa, mikäli se loukkaantuisi ja parantumisesta ei olisi mitään takeita?
Nämä on hankalia kysymyksiä, joita kyllä olisi syytä miettiä etukäteen, koska tilanteen osuessa omalle kohdalle, ei ajatus ehkä luista kovinkaan kirkkaasti... Mitään tiettyä rahasummaa en osaa sanoa, mutta en varmaankaan ihan heti luovuttaisi. Jos koiran elämänlaatu ei kärsisi, olisin valmis kokeilemaan erilaisia hoitomuotoja ja katsomaan, josko joku niistä auttaisi. Luulen kuitenkin, että jossain äkillisessä tapaturmassa, esimerkiksi kolarissa, vakavasti loukkaantuneen koiran päästäisin pois ilman mitään hoitokokeiluja, jos selkeästi olisi nähtävissä, ettei se entiselleen tokene.

 
7. Kuinka paljon panostat bloggaamiseen?
Bloggaaminen on mulle harrastus siinä missä muukin koiraharrastaminen. Ihan viime aikoina, muutamaa erinomaista blogia lueskeltuani, olen selvästi alkanut panostaa bloggaamiseen enemmän. Aiemmin saatoin tulla rustaamaan pikapikaa jonkun random-päivityksen, nyt mietin aiheita ja sananvalintoja enemmän ja kaiken kaikkiaan suunnittelen koko blogitouhua enemmän. Blogi on kuitenkin ensisijaisesti päiväkirja mulle itselleni, mutta aina on plussaa, jos jotakuta muutakin kiinnostaa meidän elämä :) En kuitenkaan tiedä, tykkäisikö blogata, jos meillä olisi suuria lukijamääriä, koska silloin bloggaamisesta saattaisi muodostua turhia paineita.

8. Kuinka paljon opetat koirallesi ns. turhia temppuja?
Vähän. Noppa osaa ainoastaan antaa tassua ja kieriä, kaikki muut "temput" on jotenkin yhteydessä lajitaitoihin ja niiden treenaamiseen. Enemmänkin olisi kiva turhuuksia opettaa, mutta tuo kuuluisa aika ja sen puute vaikeuttavat asiaa jonkin verran...

9. Millainen suhde sinulla on koirasi kasvattajaan?
Yksi tärkeimmistä asioista tulevaa koiraa etsiessä oli ja on se, että kasvattajan kanssa tullaan juttuun, ja että yhteydenpito on molemminpuolista. Mulle on tärkeää, että kasvattajalta saa apua, tukea, neuvoja ja tsemppiä, mutta myös se, että kasvattajaa oikeasti kiinnostaa, mitä hänen kasvateilleen kuuluu. Pilvimarjoissa mut vakuutti kasvattien aktiivinen oma FB-ryhmä ja keskustelupalsta sekä se, kun Sirpa laittoi mulle ihan ensimmäisissä sähköposteissa lukuisia youtube-linkkejä kasvattiensa agilityradoista. Tuli hyvin vahvasti sellainen tunne, että tätä ihmistä oikeasti kiinnostaa, mihin kasvatit päätyvät. Summa summarum, mielestäni meillä on siis Sirpan kanssa hyvä ja avoin suhde, justiinsa sellainen mitä tarvitsenkin!
 
10. Kuinka paljon lenkkeilette päivittäin?
Tämä vaihtelee päivittäin. Pyrkimys kuitenkin on, että Noppa lenkkeilee päivässä vähintään kaksi tuntia, ja aika hyvin tämä tavoite onkin täyttynyt. Aamu- ja iltapissatukset ovat sen 10-20 minuuttia, minkä lisäksi päivässä on useimmiten kaksi pidempää lenkkiä. Lenkkeily ei ole meillä pelkkää hihnalenkkeilyä, vaan fleksi on useasti käytössä ja Noppa pääsee lähes päivittäin vapaana juoksemaan. Kesäaikaan uidaan viikoittain, samoin frisbeetä heitellään viikoittain. Usein myös treenipätkät ajoittuvat lenkin varrelle.

11. Lempikoirarotusi pelkästään ulkonäön perusteella?
Kyllä mä kaikista eniten, ihan ulkonäöllisistäkin syistä, tykkään edelleen paimensukuisista lapinkoirista. Ne on koiran näköisiä ja muotoisia, niiden korvat, katse ja ilme ovat ihan kauneinta maailmassa. Ja sitä rentoa ja rullaavaa ravia voisin katsella ikuisuuksiin. Kaikki paimensukuiset ovat musta jollain tavalla kauniita, mitä en kovinkaan monesta muusta rodusta voi sanoa. Esimerkiksi shelteissä on paljon yksilöitä, jotka ei ollenkaan miellytä mun silmää. Noppa kyllä on varsinainen silmänilo ;)


Kommentit

  1. Pakko kysyä: minkälaiset sheltit ei miellytä sun silmää? :)

    -Annu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina saa kysyä :)

      Mun makuun moni sheltti on liian turkikas, liian pehko. Myöskään ihan kamalan pienet ja ruipelot shelttiäiset ei ole musta kauniita. Ja joitakin sellaisia shelttejä olen myös tavannut, joilla on ihan älyttömän pieni pää muuhun kroppaan nähden.

      Kaiken kaikkiaan siis moni sheltti on minun makuun liian epäsopusuhtainen, niissä on liikaa tai liian vähän jotakin.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

BAT

Sillisalaatti