Kun koira tuli kotiin

Loma on alkanut! Sunnuntai-iltana saatiin auto lainaan, ja maanantaina suunnattiin aamulenkille Haltialaan. Se on kyllä ihan täydellinen paikka, erityisesti arkiaamuina, jolloin saa kuljeskella ihan kaikessa rauhassa näkemättä ketään toista kulkijaa. Napattiin frisbeekin ulkoilemaan, ja siitäkös Noppa nautti. Harmi vaan, että sää oli sangen harmaa, niin kuvatkaan ei oikein onnistuneet... Maanantaina haettiin iltapäivällä Ruotsista palaava siskoni lentokentältä ja ajeltiin sitten loman viettoon maalle. Täällä ollaankin sitten seuraavat kolme viikkoa, ai että <3 Hyvää hermolepoa kaupungin hälystä sekä minulle että koiralle. Tiistaina Noppa ehti jo aiheuttaa sydämentykytyksiä häviämällä kesken metsälenkin kuin tuhka tuuleen. Ei se minkään eläimen tai hajun perään täysiä singahtanut, harhautui vain matkasta, ja yhtäkkiä sitä ei näkynyt eikä kuulunut. Puolen tunnin päästä - kun olin jo ehtinyt hälyttää siskonkin etsintäjoukkoihin mukaan, etsinyt puhelimesta eläinlääkä...

Kolmen ja puolen viikon joululomani alkoi tänään! Lisäksi aamulla heräsimme lumiseen maisemaan, joka kyllä tässä päivän aikana on muuttunut enemmän ja enemmän loskaiseksi, mutta valkoista joka tapauksessa on edelleen! Näistä asioista inspiroituneena kaivelin tietokoneen kätköistä lumikuvia edellisvuosilta rakkaista ja tärkeistä tilanteista, ja parhaat palat esittelen nyt teillekin :) Ja kuin huomaamattani tulin valinneeksi sellaisia kuvia, joissa talvitaivaan ja lumen kaikki mahdolliset värityksetkin ovat edustettuina! Tämä kuva on itsenäisyyspäivältä 2010. Rakas kotimetsä, lumiset pakkasnaamat ja iloinen meininki! Tämä taitaa olla kaikkein vanhin tämän postauksen kuvista. Taka-alalla kurkisteleva Selma on kuvassa vasta puolivuotias, ja Siirikin siis vasta kolme ja puoli vuotta vanha. Vuosi 2006 oli lumen suhteen kummallinen: kuvanottopäivänä 12.marraskuuta lunta piisasi, mutta joulukuussa taas laineet liplattivat vapaasti ja lenkillä pysähdyttiin useasti kaivelemaan sulaa hi...

Meillä oli vikalla treenikerralla kolme viikkoa sitten alkeiskurssin päätöskilpailut, joissa tehtiin pientä temppu-/toko-/agilityrataa. Päästiin menemään rata kahteen otteeseen, ja ratojen välillä piti päättää, mitä aikoo itse petrata. Itse päätin kiinnittää huomiota ohjaamiseen, mutta videoita katsoessani en kyllä juurikaan huomannut eroavaisuuksia :D Yhtä kaikki, kisatreenit on aina tervetulleita, koska jännitän jopa niitä aika kovasti! Ja oli kiva huomata, miten ältsin taitavaksi mun pikkumies on muutaman hassun treenikerran aikana kehittynyt. Toisessa videossa se suorittaa alun putket niin jouhevasti, että meinasin niiden jälkeen ruveta itkemään, ja totaalisesti meni pasmat sekaisin :D Joten olkaapa hyvät, meidän räpellyksiä marraskuun lopulta! Videoista kiitos kanssatreenaajille! :) (Videot linkkeinä, koska eivät omia.) Eka kierros Toka kierros Tänään suunnattiin iltalenkillä kauimmaiseen lähikoirapuistoon mielessä pieni agitreeninpoikanen. Puistot, isojen ja pienten aitauk...

Meidän pikkuperheen elämä on viimeisen viikon ajan ollut tositosi kummallista. Noppa ei nimittäin ole kotona! Osaapa olla hassu fiilis. Noppis jäi viime viikonlopun landereissulla Siirin ja Selman hoteisiin kyläilemään, sillä me Jaakon kanssa suunnattiin nenämme kohti Ruotsia ja siellä odottavaa siskoa. Keikuttavaisen laivareissun jälkeen ollaan muutama päivä vietetty nyt kahdestaan kotona, ja tiistai-iltana Noppa vihdoin saapuu hovikuljettajansa (=Helsinkiin työmatkalle tuleva iskä) kyydissä takaisin kotiin. Koiraikävää suunnattiin lievittämään Koira2014-tapahtumaan Messariin itsenäisyyspäivänä. Ja olihan meillä ajatuksena hiukan laihduttaa pankkitilejäkin... Taas tuli huomattua, että ei ole meikäläisestä näyttelyharrastajaksi: shelttikehän laidalla jaksettiin viivähtää vartin verran, kun yksissä tuumin huokaistiin ja päätettiin häipyä Hesburgeriin :D Itse näyttelyn kiertely jäi siis meillä varsin vähäiseksi, mutta onnistuttiin silti kuluttamaan Messukeskuksessa melkein koko päivä...