Kun koira tuli kotiin

Vähän kalenterinomaisesti merkintöjä siitä, mitä, missä ja kenen kanssa ollaan ihmistreeniä tehty. Lähinnä itselle muistiinpanoiksi, mutta saa näitä joku lukeakin :D Yritän suunnilleen kerran kuussa näitä ihmistreenikalentereita julkaista, jotta pysyn itse kärryillä. Kuva: Sara Ti 28.4. Treenikohteena Karita, paikkana aseman nurmikenttä. Rinnakkainkävelyä, käsikosketuksia ja rapsutteluja. Ei ongelmaa, meinasi Nopalla jopa vähän keulia yli, kun kyseessä oli "vanha tuttu" (kerran nähty junassa). Loppuun Noppa pääsi rälläämään Karitan puolivuotiaan mudilapsen kanssa, meni lujaa! Ma 4.5. Treenikohteena Jenni, paikkana Käpylä. Käsikosketuksia ja ohitustilanteita. Jenni kävi kysymässä tietä, tuli "päälle" esittelemään karttaa, huiteli käsiään. Käsillä huitelu oli paha paikka, mutta hyvällä tavalla. Noppa muisti hyvin Jenninkin, ja kävi tässä kohtaa hyppäämässä vasten. La 9.5. Ohitustreenit Heiluvassa Hännässä. Kulman takaa ilmestyvä tyyppi kyseli kelloa,...

Heiluvan Hännän rähjäkoira ja arkatassu -kurssi on nyt päättynyt. Kurssi oli enemmän kuin antoisa, olen hurjan iloinen, että meidät sinne ilmoitin! En edelleenkään tiedä, kumpaa kurssi koulutti enemmän, minua vai Noppaa. Joka tapauksessa, asennemuutos on tehty ja tästä on hyvä porskuttaa eteenpäin! Kaksi kurssin viimeistä kertaa opeteltiin BAT (Behavior Adjustment Training) -metodin käyttöä. Tässä blogipostauksessa yritän lyhyesti, asiasta toistaiseksi juuri mitään tietämättömänä avata Miiran luentokalvojen opastamana BAT-metodia, jotta pysytte kärryillä siitä, mitä tässä on viime aikoina puuhasteltu :) Lyhyesti sanottuna BATin tarkoituksena on "opettaa koiraa oppimaan itse". Luodaan siis oppimiselle otolliset edellytykset. BAT-treeneissä annetaan koiralle vapaus käyttää omaa luontaista rauhoittavaa elekieltään ja ottamaan itselleen tarvitsemansa tilan. Liian moni epätoivottu käytös syntyy niissä tilanteissa, kun koira väkisin patistetaan liian lähelle häiriötä, esime...

Oli meinaan viime viikolla pari hienoa rähjäkurssikertaa! Torstaina vieraileva kouluttaja johdatti meidät TTouch-menetelmän pariin (ei siis oltu Masseterissa, vaikka linkki heidän sivuilleen johtaakin; heillä vaan on hyvä artikkeli menetelmästä) ja lauantaina korvauskerralla tehtiin ihan älyttömän hienoa kohtaamistreeniä ventovieraan ihmisen kanssa. Ttouch-kerralla päästiin ensin näyttämään kouluttajalle Nopan liikkeitä hitaasti aurauskeppien yli kävellessä ja niiden ympäri spiraalia & ässää tehdessä. Hyvät oli liikkeet, astui nätisti kaikilla tassuillaan eikä puoltanut kumpaankaan suuntaan. Ei myöskään aristanut mitään kohtaa kropassa, kun sitä sivelin. Tehtiin myös alustatreeniä, joka ei myöskään tuottanut pikkumiehelle ongelmia. Kokeiltiin zigzag-kosketusta (näitä erilaisia kosketusmuotojahan TTouchissa on vaikka ja kuinka), jota voi käyttää koiran kierrosten laskemiseen. Vikaksi kokeiltiin vielä bodywrap-sidosta, jossa Nopalle tehtiin "kaulahuivi" joustavasta idea...

Torstaina oli taas aika rähjäkurssin. Tällä kertaa treenailtiin ulkona, auringonpaisteessa ja tuulessa. Noppa ei ollut kovasta tuulesta moksiskaan. Meillä oli treenikohteena vieras mies, jonka kanssa tehtiin ensin samanlainen rinnakkainkävelylenkki kuin Miirankin kanssa ekalla kurssikerralla. Lenkin alku meni siihen, kun Noppa suoritti täydellistä seuraamista Miiran vieressä, olihan sieltä taskusta aiemminkin tipahdellut herkkuja suoraan suuhun. Jossain vaiheessa Noppa huomasi vieraan miehen, palkkamerkki aina kun se vilkaisi miestä, ja sitten namia suuhun. Pikkuhiljaa lähennyttiin ja Noppa kävi hakemassa namia vieraalta. Kerran nami tuli vahingossa liian äkkinäisellä käden liikkeellä, jolloin Noppa väisti, mutta meni kuitenkin samantien hakemaan namia lisää. Sitten taukoiltiin, jonka jälkeen lähestymistreeniä. Mies lähestyi meitä hiukan kaartaen, Noppa sai namia. Lopulta lähestyi meitä ihan suoraan. Käsikosketus yhdistettiin tähän, Noppa kävi tökkäämässä miehen kättä ja tuli hake...

Tänään oli hyvä päivä. Sellainen, joita toivoisi paljon enemmänkin. Aamu aloitettiin nuuskuttelulenkillä, kierreltiin taitavasti kaikki vaaranpaikat elikkä nokakkain tapahtuvat ohitukset. Kotona Noppa sai kongin täynnä kalkkunan jauhelihaa, kun lähdin töihin. Iltapäivällä tunnin metsänuuskuttelu. Ei ollut taaskaan kiire minnekään, mentiin Noppiksen tahtiin. Illalla lähdettiin kohti Pitäjänmäkeä rähjäkurssin toiselle yksilökerralle. Taskut oli lähtiessä täynnä nakkeja, keitettyjä kivipiiroja, kolmea erilaista nappulalajia ja kuivattuja kalkkunanameja. Juna-asemalla mulla oli pokkaa hihkaista jo pitkästä matkasta "ei saa silittää", kun pikkutyttö oli ryntäämässä kohti Noppaa. Pitää päästä yli tästä kiltteydestä ja kohteliaisuudesta toisia ihmisiä kohtaan. Nyt on nimittäin ensisijaisen tärkeää olla Nopalle kohtelias ja kiltti. Taas sai Nopasta olla ylpeä. Kurssikerroilla näen Nopan muidenkin silmin ja hoksaan, miten taitava ja hieno ukkeli se onkaan. Hirvittävästi saatiin...

Kuva: Sara Pikapäivitys tämäniltaisesta rähjäkurssista, kun Noppa pääsi ekaa kertaa mukaan. En malta odottaa päivittämistä aamuun, kun on niin hyvä fiilis :) Meillä on kuulemma hieno koira, taitava ja oppivainen, ei ollenkaan kamala tapaus. Aluksi käveltiin kouluttajan kanssa pieni lenkki, kouluttaja tuli koko ajan lähemmäs ja palkkasin Noppaa. Lopulta kouluttaja viskeli Nopalle maahan nameja etsittäväksi ja ihan vihonviimein Noppa söi nameja hänen kädestään, ja meni koko ajan vaan kerjäämään lisää. Siirryttiin sisälle jutskailemaan ja palkkasin Noppaa kaikesta mahdollisesta. Kotiläksynä ruvetaan nyt pieneen ehdollistamisurakkaan ja asioiden ketjutukseen. Ovikello on kiva juttu, koska siitä seuraa jatkossa aina nameja. Nopalle opetetaan jokin oma paikka, johon se käskystä menee ja on siellä. Lopulta päästään toivottavasti siihen, että ovikellon soidessa Noppa juoksee salamana omaan paikkaansa olemaan. Omaa järkeilyä: ovikellon soiminen nostattaa Nopan kierrokset kattoon heti,...

Arki rullailee menemään. Mulla on itselläni alkanut jo työt, ja vähän yllättäen myös iso määrä kouluhommia kasautui tähän loppukeväälle. Päivät menevät siis tasapainotellessa töiden, opiskelun ja Noppamiehen välillä. Onneksi on Noppa, niin voi hyvällä omallatunnolla hylätä älyttömät esseeyritelmänsä ja lähteä parin tunnin aurinkolenkille ;) Herra raggari harjoitteli omistajansa nimen kirjoittamista. ;) Ei ihan onnistunut! Meillä on ihan mukavaa arkea nykyisin. Vähemmän stressaavaa. Olen nimittäin löytänyt Saanan suosiollisella avustuksella nakit . Ihanat ihanat nakit, jotka helpottavat meidän lenkkeilyä ihan sataprosenttisesti. Kyllähän kaikki namit Nopalle kelpaavat, mutta vasta nakki on voittanut vastaantulevat koirat houkuttelevuudellaan. Musta on nykyään niin ihanaa lenkkeillä, kun ei tarvitse pahoittaa mieltään ja tulla kotiin huonotuulisena, vaan ohitukset onnistuu rähjäämättä! Aluksi nakki oli pelastusrengas, jota vain tungettiin Nopan suuhun ohitustilanteissa. Nyt Noppa o...

Tänään oli Heiluvassa Hännässä vuorossa luento eläinten oppimisesta. Aloitettiin katsomalla ylläoleva video ja toteamalla, ettei kukaan meistä enää hauku koiraansa tyhmäksi. Jos kultakala, jolla tutkitusti on vähemmän aivosoluja kuin koiralla, oppii tuollaisia temppuja mutta oma koira tuntuu tyhmääkin tyhmemmältä, lienee syytä katsoa peiliin ;) Kaksi ja puoli tuntia hurahti menemään aivan huomaamatta. Tässä taas mieleen jääneitä juttuja: Ei puhuta enää vanhakantaisesti "johtajuudesta". Koiran ja ihmisen välinen suhde on enemmänkin ystävyyssuhde, josta molemmat hyötyvät. Koira on kuin pieni sudenpentu: se kaipaa huoltajaa ja resurssien "vartijaa". Toisaalta koira on kuin lapsi kognitiivisilta taidoiltaan. Koiralla ja lapsella yhteistä on myös taipumus vahvoihin tunnereaktioihin. Kieltäminen ei opeta koiralle toisenlaista käytöstä tai tunnetilaa. (Tästä tuli mieleeni se, kuinka hyödytöntä oikeastaan on ärähtää Nopalle sen pöhistessä rappukäytävän äänille ja k...

Aamuaurinko paistoi niin ihanasti, että hylkäsin suunnitelman lähteä heti aamusta yliopistolle pakertamaan gradua. Sen sijaan suunnattiin pitkästä aikaa aamulenkille kohti Kalkkikalliota. Ihana ihana ihana aamulenkki. Aurinko lämmitti mukavasti, mutta samalla oli vielä raikasta ja kirpakkaa, eivätkä yön aikana kohmettuneet kuralätäkötkään olleet vielä ehtineet sulaa. Muita lenkkeilijöitä ei näkynyt, joten Noppa sai kaikessa rauhassa rallatella vapaana ja puuhata omiaan. Tässä me katsotaan yhdessä loistavaan tulevaisuuteen korvakarvat hulmuten!  Ilahdutin myös Saraa työpäivänsä keskelle lähettämällä muhkean Nobi-belfien ;) Kolmen jälkeen sain vihdoin aikaiseksi pakata kimpsut ja kampsut ja painua kirjastoon uppoutumaan kvalitatiivisten menetelmien maailmaan muutamaksi tunniksi. Sieltä suuntasin sitten aikamoisella kiireellä kohti Heiluvaa Häntää ja rähjäkoirakurssimme aloittavaa koiran elekieli -luentoa. Oli kyllä ehdottoman hyödyllinen luento, joka ihan jokaisen ko...