Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2013.

Pentunäyttely Helsingissä 31.8.2013

Kuva
  Näyttelydebyytin aika koitti tänään! Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskuksessa oli Suomen italiaanot ja cirnecot ry:n järjestämä kaikkien rotujen pentunäyttely, jonne myös Noppa ilmoitettiin. Shelttiläisiä oli näyttelyssä yhteensä seitsemän, joista vain kaksi oli uroksia. Noppa näytelmöi pienempien pentujen (5-7 kk) luokassa, jossa myös toinen urospentu oli. Pääsimme kehään n. tunnin odottelun jälkeen.  Noppa napotti taas paikalla hyvin pätevänä pikkumiehenä. Ainoastaan pöytä tuotti edelleen hankaluuksia. En oikein osaa sanoa, onko hankaluutena tuomari vai se pöytä. Harjoitellaan kuitenkin sekä pöydällä oloa että muiden ihmisten kopelointia! Jännityselementtinä mukana oli Nopan palliasiat. Sillähän on siis vasta toinen kives laskeutunut, joskin ihan viime päivinä olen ollut tuntevinani myös toisen kiveksen olemassaolon. En kylläkään ole varma, onko jo laskeutunut kives vain kasvanut, vai onko toinenkin laskeutumassa. Joka tapauksessa vähän jännitti, mitä tuomari asiasta san

Puoli vuotta Noppaa!

Kuva
Puolivuotismittauksessa totesimme korkeuskasvun pysähtyneen. Korkeus on tällä hetkellä 38 cm. Shelttien rotumääritelmän mukaan urosten ihannekorkeus olisi 37 cm, joten ihan metsään ei ole Nopan korkeuskasvu mennyt ;) Painoa oli sitten 5 kk -punnituksen tullut 900 grammaa lisää, joten tällä hetkellä Noppa painaa 6,9 kiloa. Varsin näppärän kokoinen paketti siis :) Ja mikä kaikkein parasta, uskallan vihdoin täällä ihan julkisestikin hehkuttaa, että Noppa on ollut jo melkein kuukauden täysin sisäsiisti!!! Eilen käytiin tulevan "synttäripäivän" johdosta vähän kotiseutumatkailemassa ja suuntasimme Jakomäen hiekkakuopille aikomuksenamme uittaa Noppaa helteisen päivän jälkeen. Ja Noppahan muuten ui! Tosin kepin perässä edelleen, eli ihan tuosta noin vain se ei veteen syöksy. Mutta keppiä haettiin innokkaasti :) Näköjään tuolla olisi ihminenkin voinut polskia -ehkäpä sitten ensi kesän helteillä! Uimailun jälkeen lähdimme kartoittamaan hiekkakuoppien vieressä kulkevia me

Puuha-Noppa

Kuva
  (C) Sara Niin paljon on taas ehditty puuhailemaan, että tässä välissä on pakko listailla blogiinkin kaikkia uusia juttuja, ennen kuin ne ihan pääsevät unohtumaan! Tiistaina käytiin Koneen kentällä Suomen Schapendoes Ry:n järjestämässä mätsärissä. Pentuja oli taas ilmoitettu hurjasti, päälle viisikymmentä. Muita ryhmiä ei ollut niinkään paljon, joten pentujen arvostelukin saatiin jaettua kahdelle tuomarille, ja homma sujui ihan sutjakkaasti. Noppa pääsi kehään parinaan sileäkarvainen noutaja (?). (C) Sara Homma alkoi mennä pieleen jo siinä, kun parikehässä Noppa joutui liikkumaan huomattavasti nopeamman parinsa edellä. Flattihan meni ymmärrettävästi ohi, ja pasmat pikkukoiralla lähtivät menemään sekaisin. Suoraan tästä kaoottisesta fiiliksestä nostin Nopan pöydälle, joka olikin tällä kertaa sitten aika pelottava juttu, samoin kuin mukava tuomaritäti. Tuomari silitteli Noppaa pöydällä kaikessa rauhassa ja sanoi, ettei edes yritä katsoa hampaita, jotta Nopalle ei jäisi

Ruokinnasta rakettitiedettä?

Kuva
Noppa on tähän asti syönyt hyvin nappulapitoista ravintoa. Suuri osa sen sisaruksista kuitenkin on jatkanut kasvattajan luona alkanutta raakaruokailua, ja näiden raakaruokailijoiden kuulumiset ja voinnit ovat olleet pelkästään hyviä. Eipä sillä, kyllähän Noppakin on tosi terve, kiiltäväturkkinen ja pirteä porskuttaja. Koko ajan mielessäni on kuitenkin kytenyt ajatus siitä, että mekin siirryttäisiin enemmän raakaruokintaan nykyisestä lihaa-ja-luita-silloin-tällöin -moodista. Vaikka periaatteessa luotan nappuloihin hyvänä koiranruokana (pääosa tuntemistani koirista on kuitenkin nappulansyöjiä ja hyvävointisia), haluan kuitenkin tarjota Nopalle enemmän luonnonmukaista ravintoa. Koirahan on kuitenkin lihansyöjä. Sitä paitsi into kikkailla koiranruokinnan kanssa on Nopan alkuhankaluuksien jälkeen vain kasvanut! Nykyään sormet syyhyävät, kun vilkaisenkin Mustin&Mirrin pakastearkkuun :D Lisäksi toivon, että säännöllinen luiden pureskelu auttaisi pitämään Nopan hampaat kuosissaan. Liha-j

Mätsärihommia ja leikkitreffejä

Kuva
Torstaina koko viikon Helsingin yllä riippuneet sadepilvet hälvenivät ja aurinko alkoi porottaa. Täydellinen ilmastonmuutos siis illan mätsäriä ajatellen! Suuntasimme siis kulkumme Tuomarinkartanoon avustajakoirien hyväksi järjestettyyn match showhun. Saman ajatuksen oli saanut päähänsä myös aika moni muu, mukaan lukien Mysi-sisko ja Paavo-veli .  Mätsäri oli toteutettu niin, että koirat jaettiin FCI-ryhmien mukaan, ja kustakin ryhmästä arvosteltiin ensimmäisenä pennut. Kerrankin hyvä tuuri, ei tarvinnut kauaa odotella! Ykkösryhmään oli ilmoitettu 20 pentua, joten oma vuoro koitti nopeasti. Aiemmin päivällä harjoitellessamme Noppa ei yllättäen enää muistanutkaan seisomisen jujua, joten jälleen kerran päätettiin ottaa koko lysti hauskanpidon ja harjoittelun merkeissä. Noppa osasi kuitenkin hienosti ja marssi parikehässä hyvin tomerasti parinsa perässä. Pöydällä seisominenkaan ei ollut yhtään niin jännää kuin viimeksi, ja vaikka itse vähän jännitin Nopan suhtautumista miestuomar

Pentutreffit ja liimakorvat

Kuva
Tiistai-iltana sadepilvet rakoilivat ja pääsimme kuivin nahoin ja turkein lähtemään Kannelmäkeen treffaamaan Luka-veljeä ja Wii-siskoa isäntäväkineen sekä Sirpa-kasvattajaa. Loppujen lopuksi meitä olikin paikalla hurjan monta: kolme kääpiötä, Wiin kaksi "isosiskoa", kolme ihmislasta ja kuusi ihmistä sekä koko ajan puistossa oli myös muuta sakkia. Menoa ja meininkiä siis riitti! Pojilla oli poikien jutut:   Aina välillä siskolikan sattuessa kulkureitille sitäkin maltettiin morjenstaa: Noppa, Luka ja Wii Tehdään jono! Ihan tosi mahtavaa, että kääpiöpojilla synkkaa vielä(kin) näin hyvin! Toivottavasti pojat pysyvät kavereina vielä pitkään :)  Koirapuistossa viipottavat kolme lapsukaista toimivat erinomaisina häiriötekijöinä Nopalle, jolla ei juurikaan ole lapsista (positiivisia) kokemuksia. Selvästi lasten leikkien tullessa liian lähelle Noppa hiukan luimistellen väisti, mutta toisaalta meni välillä itsekin katsomaan lähempää, mitä pikkupojat pu

Treenikärpäsen puremaa!

Kuva
... höysteenä olevat kuvat mökkireissun satoa. Siiri ja Noppa päiväunilla Edellisessä postauksessa taisin mainitakin huoleni siitä, ettei päästä Nopan kanssa harrastamaan ohjatusti mitään. Asumme ihanalla paikalla, loistavien lenkkimaastojen äärellä, mutta valitettavan kehnojen julkisten yhteyksien päässä yhtään mistään, joten moni kivalta vaikuttava harrastuspaikka on pitänyt tarkemmin tutustumatta hyvästellä. Joku raja se pitää olla, melkein parin tunnin edestakaiset matkat harrastuksiin eivät houkuttele. Vantaan puolelta löytyi  Koivukylän koiraharrastajat hyvien kulkuyhteyksien päästä, mutta heidän syksyllä järjestämänsä arkitottelevaisuusryhmä harjoittelee töiden kannalta mahdottomaan aikaan. Hyvästi siis sekin. Tänään bongasin facebookista, että Etelä-Suomen Sheltit järjestävät tokon alkeiskurssin, jota kuvataan foorumilla seuraavasti: " Tokon alkeet -kurssi on tarkoitettu kilpatottelevaisuudesta kiinnostuneille koirakoille. Se soveltuu erinomaisesti myös

Pikakuulumiset landelta!

Kuva
Meidän piti Nopan kanssa viettää viikonloppu mökillä mm. omien lauluharjoitusten ja hääkeikan merkeissä, mutta viikonloppu venähtikin hieman odotettua pidemmäksi hihnanpään tipahdettua elämänsä ensimmäistä kertaa hevosen selästä niin, että oikeasti sattui. Aivotärähdyksellä ja yhdellä sairaalayöllä selvisin, joten nou hätä. Haaveilemani kesälomakin toteutui nyt, kun kiltti lääkärisetä kirjoitti viikon sairaslomaa. Hengaamme siis Nopan kanssa mökillä yhteensä reilun viikon, ja Jaakkokin liittyy taas laumaan perjantaina. Ilmoja on pidellyt! Lämpöä riittää, kuten myös aurinkoa (uutena kokemuksena meikäläiselle myös yö saunaa muistuttavassa sairaalahuoneessa...) Noppa on tutustunut vesielementtiin hyppäämällä mun perässä järveen ja tipahtamalla sinne pari kertaa. Lisäksi Noppa on innolla hakenut melko syvästäkin vedestä keppejä ja kahlaillut mahaa myöten ihan huvikseenkin. Sairaslomalaisen piristykseksi tehtiin koko perheen voimin veneretki pizzeriaan. Noppakin pääsi ekaa kertaa v

5 kuukautta ja yökylässä

Kuva
Blogihiljaisuus päättyköön! Viime päivityksen jälkeen elämä on ollut aikamoisen normaalia eikä bloggaamisen aihetta oikein ole ollutkaan. Päivitetään nyt kuitenkin hiukkasen karvanopan kuulumisia.   Korvat alassss ja korvat ylösss! Reilu viikko sitten ikämittari siirtyi viiteen kuukauteen. Mitä 5 kk vanhalle Nopalle kuuluu? (kolmikuisen Nopan puuhia täältä ja nelikuisen täältä ) Noppa osaa käskystä istua, mennä maahan, seistä, päästää irti, ottaa katsekontaktin. Pyöräilijät ja autot ovat herättäneet jälleen uutta mielenkiintoa, joten niitä ohitellaan edelleen "käskyn alla" eikä vapaasti. Sisäsiisteys on jälleen edistynyt. 99 % kaikki yöt ja työpäivät Noppa on tekemättä sisälle mitään! Silti lähes päivittäin tapahtuu pieniä vahinkoja. Ruokinnassa ollaan siirrytty kahteen päivittäiseen ateriaan Nopan ryhdyttyä säännöllisesti jättämään jonkun kolmesta ruoasta väliin. Kerta-annoksena puolisentoista desiä (meillä ei olla niin turhan tarkkoja...) nappulaa, lisänä