Kun koira tuli kotiin

Nuuksiossa patikoimassa. Kuva: Sara Tänään oli ESSien vuosikokous, jossa palkittiin viime vuoden harrastusrintamalla menestyneet shelttiäiset. Noppakin menestyi Vuoden ESS-sankari 2014 -sarjassa (ainoana osanottajana, mutta joka tapauksessa!). Voi että mä olen kaikesta huolimatta onnellinen tuosta puikkiksesta! <3 Hoivakoira-Noppa Elettiin elokuuta 2014. Noppa oli puolitoistavuotias, täynnä vauhtia ja vilinää. Melkein joka päivälle piti keksiä jotain ekstrapuuhastelua, jotta pikkumiehen pakka pysyisi kasassa. Vietin harvinaislaatuista vapaapäivää. Aamulla alkanut sadekin taukosi, ja olimme juuri tekemässä Nopan kanssa lähtöä pitkälle metsäretkelle. Eväitä pakkaillessa puhelin soi. Sairaalasta soitettiin: miehelle oli käynyt työmatkalla tosi köpelösti. Vapaapäivän suunnitelmat muuttuivat tyystin ja sadepilvet alkoivat kerääntyä taivaalle uudelleen. Mies oli sairaalassa kaksi viikkoa. Ensimmäisen viikon aikana työvuoroni olivat tilanteeseen nähden todella epäsopivat, ...

Mitenkähän tämän nyt muotoilisi... Eilen oli meidän agilityhommien osalta todellinen perjantai 13.päivä. Turhautti, itketti ja vitutti kuin pientä oravaa. Edelleenkin turhauttaa, mutta järki ja ymmärrys ovat ottaneet enemmän jalansijaa pienessä päässäni. Eilisissä agitreeneissä kävi taas kuten viimeeksikin: Noppa puri kouluttajaa (eri kouluttaja mitä viimeeksi). Harjoiteltiin putkijarrua, kerroin kouluttajalle viime kerran äksidentistä ja hän totesi ettei puutu kannelliseen namirasiaan millään lailla. Pari jarrua menikin näpsäkästi, mutta sitten Noppa näki, kun kouluttaja siirsi rasiaa hiukan parempaan paikkaan palkkausta ajatellen. Ja Noppahan ampui päälle saman tien. Uusi yritys, kouluttaja meni ihan eri puolelle putkea kuin missä rasia oli, ja Noppa ampui putkesta jälleen suoraan päälle, ei edes vilkaissut namirasiaa. Päällimmäisenä mielessä mulla on ärsytys itseäni kohtaan. Ja turhautuminen. Ja todella paha mieli. Tähänkö asti piti mennä, ennenkuin ymmärsin, että tämä ei sovi N...

Viikonloppukylässä meillä olivat Sanni ja Paavo. Sattuneesta syystä (=Sanni maastoutui kainaloon) kuvia on vain veljeksistä. Mitä? Oliks asiaa? Samalla ovenavauksella kyläilijöiden lähtiessä sisään astui Flunssa, jonka johdosta olen viettänyt kokonaista kaksi (2!!!) päivää tekemättä mitään. Paitsi kävin eilen koulussa. Ja tänään koirapuistossa. Ja molempina päivinä olen treenannut Nopan kanssa sisähommia. Mutta noin muuten mittään en oo tehnynnä. Ottaa päähän. Eilen kaivettiin tokohommat pitkäaikaisesta naftaliinista. Kaukoja ja noutojuttuja, molempia kaksi settiä. Kaukojumppaa alkajaisiksi, namin metsästys on Nopasta kivaa ;) Istu-maahan-istu -sarjaa hiukan muunnellen n. puolen metrin etäisyydellä. Täpäkät vaihdot ja asenteesta 10+. Välillä toki piti mielenvirkistykseksi kierähtää... Noutokapulan kanssa kapula suussa liikkumista, sivulletuloa eri kulmista ja pari kapulan palautusta. Pätevä piski! Pitäisi enää saada pitävämpi ote kapulasta. Team Korvakeisarit Tänään läh...