Kun koira tuli kotiin

Kuertunturilla joulukuun lopussa 2019 Hyvää uutta vuotta ja vuosikymmentä! Tammikuu on ehtinyt jo puoleen väliin, joten onkin korkea aika päivittää kuulumiset taas ajan tasalle :) Ihana 2,5 viikon joululoma vietettiin osin sairastaen (ihmiset), mutta pääosin terveinä Etelä-Karjalassa ja Äkäslompolossa. Etelässä ei lunta ollut eikä ole, mutta Lapissa saatiin nauttia ihanasta talvisäästä. Majoituimme tutussa mökissä Kuertunturin kupeessa, ja lumilomaviikkoon mahtui hiihtämisen lisäksi lumilenkkejä ja -retkiä sekä potkukelkkailua koirien kanssa. Vuodenvaihde meni leppoisasti, ja 13 h ajomatkoilla koirat matkasivat hipihiljaisina. Hyvät tyypit! <3 Kellostapulilla TUUUUULI! Kelataanpa vähän kulunutta vuotta taaksepäin: Vuosi alkoi, kuten tämäkin vuosi, Äkäslompolosta. Lomaa jatkettiin vähän myös Etelä-Karjalassa, jossa oli hirmuinen lumipaljous. Olispa nytkin. Kevät treenattiin aksaa enemmän ja vähemmän aktiivisesti Nutun kanssa HAUn huippistiimissä. Syksyllä treenit jat...

Syyskuun eka Täällä ollaan! Kiireinen työsyksy on vienyt mukanaan, ja välillä blogi on tehnyt mieli pistää romukoppaan. Muut somekanavat kun ovat nykyään niitä ensisijaisia väyliä päivittää kuulumisia. Ja välillä tulee kieltämättä olo, että itselleenkö sitä tässä kirjoittelee. Mutta toisaalta, vaikka itse olisinkin blogin ainut lukija, niin on tämä silti hyvä keksintö. On niin helppo palata vaikka vanhempiinkin juttuihin, jos on tarvis tarkistaa jotain. Ja onpahan joku väylä, mihin tuutata täysin pelkkää koirajuttua, ilman suodattimia :D Joten täällä ollaan, ainakin toistaiseksi! Edellisen kerran kirjoittelin heinäkuussa . Silloin oltiin Nopsun kansa haettu eka AVO-tulos rallysta, ja Nuttu oli saanut näyttelytuloksen. Mutta mitäs sen jälkeen... Nutulla on edelleen agilitytreenit maanantai-iltaisin. Lisäksi ollaan käyty ja jatketaan vuodenvaihteen jälkeenkin 1-2 kertaa kuussa perjantai-iltaisin Sporttiksella Kariniemen Sannin treeneissä. Nutun estefokus ja itsenäinen etenemine...

Helleheinäkuuta on vietetty pitkälti mökillä. Mökin pihakeinussa kilahti myös puhelin, kun saatiin muutaman päivän varoitusajalla peruutuspaikka Hyvinkään rallytokokilpailuun. Onneksi suunnitelmissa oli muutenkin siirtyä viettämään loppulomaa kotiin, joten niinpä me otettiin paikka vastaan. Lauantaina 27.7. käytiin siis Nopan kanssa starttaamassa ekaa kertaa avoimessa luokassa, ja saatiin tulokseksi AVOHYV 84-pisteellä. Hyvä me! :) Kierrokset pysyi jälleen kerran melko sopivalla tasolla, eikä radalla ollut yhtään eteentuloa, jotka nostattaa eniten kierroksia. Ja käsimerkin avulla Noppa myös seisoi, vaikka se ei sitä varsinaisesti oikein osaakaan :D Sunnuntaina 28.7. oli puolestaan Nötöskän koitosten vuoro, kun suunnattiin metsästämään näyttelytulosta Vermoon, jossa järjestettiin Eukanuba Summer Show. Aikataulut myöhästelivät ja hellettä piisasi +35 asteen molemmin puolin, mutta mepä selvittiin neljän tunnin (odottelu-)urakasta kunnialla ja Nuttu sai avoimesta luokasta sen kaivat...

Nyt on kuulkaa käynyt niin kummasti, että tällä viikolla olen treenannut koirien kanssa peräti neljä kertaa. Se on enemmän kuin mitä usein tulee kuukaudessa treenattua :D Tämä ihme täytyy toki dokumentoida myös tänne blogin puolelle, koska pics or it didn't happen ;) Maanantai 29.4. Maanantaisin oli vuorossa Nutun viikottaiset agilitytreenit. Meillä olikin jäänyt kolmet edelliset treenit välistä, mutta tahattoman tauon aikana oltiin molemmat taidettu kerätä vähän uutta treeni-intoa. Treenien aiheena oli serpentiini ja rengas. Osaavimmat meidän ryhmäläisistä tekee jo superhienoa serpentiiniä täysin vinoilla hypyillä, mutta meidän bileet syntyivät tällä kertaa siitä, kun Nuttu teki hienon pätkän putkesta putkeen kolmella suoralla hypyllä. Kadoksissa ollut estefokus alkaa pikkuhiljaa löytyä! :) Rengasta namiteltiin Nutulle, kun se hyppeli edestakaisin mun ja koutsin välillä. Ihan ei tainnut uusi este vielä upota pikkusheltin aivoihin, mutta ehkäpä se siitä! :) Ennen Nutun treene...

Viime viikon sunnuntaina käytiin Nopan kanssa vähän ekstempore I-HAHin järjestämissä rallytokon epävirallisissa kilpailuissa. En edes tiennyt kaikkia uusia AVO-luokan kylttejä, mutta mentiinpä testaamaan. Ja sehän meni hienosti! Noppa ei ollut häiriöitä pursuilevasta ympäristöstä moksiskaan, ja tehtiin rata omassa ihanassa kuplassa. Mua ei jännittänyt pitää sitä vapaana, ja meille uudet kyltitkin handlattiin palkkaamalla hyvin. Tulokseksi saatiin AVOHYV 75. -10 pistettä lähti ennakkoon suunnitellustikin palkkaamisesta ja loput pistemenetykset otettiin haukuista. Mitään julmettua ja jatkuvaa haukkua ei tällä kertaa kuitenkaan ollut, enemmänkin yksittäisiä haukahduksia (joita oli kyllä paljon :D). Tällä tuloksella sijoituttiin hienosti kolmansiksi!

Eilen omissa kotikisoissa HAUlla saatiin Nopalle kolmas tulos rallytokon alokasluokasta, ja näin ollen myös Nopan (ja mun) elämän ensimmäinen koulutustunnus!    Lähdettiin radalle turhan iso vaihde päällä, mikä kostautui haukkumisena. Positiivista kuitenkin oli se, että haukkuminen oli satunnaista eikä jatkuvaa! :) Radalla oli paljon meille haastavia kohtia: sivulle tulo oikealta nostaa jostain syystä Nopan kierroksia (ehkä siksi, kun minkä tahansa kiertäminen muistuttaa etäisesti agilityä) ja vasemmalle kääntymiset (koska se on huono käyttämään takapäätään, eikä kukaan ole sitä sille varsinaisesti opettanut). Tällä radalla maahanmenonkin kohdalla mulla oli vähän harmaita hiuksia, koska vaikka Noppa sen osaakin hienosti, tuntuivat kierrokset olevan jo sen verran korkealla, että pelkäsin Nopan alkavan haukkua sen seurauksena. Ylläriyllärinä tuli se, ettei sivulletulo vasemmalta onnistunutkaan. Vissiin jäi vähän kiertämiset päälle! Pujottelusta lähti yhteensä 2 ...

Kisan jälkeinen pönötys Käytiin Nopan kanssa tänään Hyvinkäällä NoDo:n järjestämässä rally-tokokilpailussa, jota tuomaroi Hannele Pirttimaa. Noppa rallatteli itselleen tuloksen ALOHYV 98 p. täysin hiljaisella suorituksella. En voisi olla pikkutyypistä ylpeämpi! <3 Erityisesti mieltä lämmitti tuomarin kommentti: "Hyvä rata! Erinomaista yhteistyötä." Pistevähennyksiä tuli -1 tvä vasen täyskäännös -kyltiltä ja -1 vino 270 ° käännös vasempaan -kyltiltä, jotka kyllä osasin jo ennakoidakin meidän kompastuskiviksi kyseiseltä radalta. Täyskäännös menee vähän hutiloiden, koska hihna on siinä pahasti tiellä, ja takapäänkäyttö saisi Nopalla on rutkasti parempi noissa vasemmalle käännöksissä. Omilla golfkenttähuudeilla Mutta pieniä pilkkuvirheitä siis, ja muuten meininki oli mitä parhainta! Vire pysyi aisoissa ja oli oikein hyvä, koiran virittely ennen kehään menoa onnistui ihan nappiin. Oltiin paikalla 50 minuuttia ennen rataantutustumisen alkua, joten ehdittiin hyvin ...

Viimeinen kuva koko laumasta otettiin jouluaattona 24.12.2017 <3 Kootusti hiukan alkuvuoden kuulumisia lähes reaaliajassa, kun muut postaukset tältä vuodelta ovat tulleet enemmänkin throwback-hengessä :D Nopan kanssa ollaan käyty ruhtinaalliset 2 kertaa treenaamassa agilityä ja kerran rallytokoa. Agitreeneissä tehtiin viimeksi ensimmäistä kertaa keppejä osana rataa, ilman ohjureita, ja nyt taitaa olla niin, että Noppa osaa. Toki se vaatii vielä paljon vahvistamista, ettei keskittyminen herpaannu liian aikaisin, mutta varsin pätevästi se hakee kepit ja pujottelee hyvällä draivilla. Super-Noppa <3 Myöskin puomi me nykyään osataan. Enää esteistä pitäisi opetella A ja keinu, ja ratatreenissä tehdä häiriötreeniä. Todella toivon, että päästään ja uskalletaan tämän vuoden puolella epiksiin luomaan omia kisarutiineja ja harjoittelemaan kisaamista! :) Viime viikolla käytiin Kompassilla rallyn ratatreenikerralla. Pääteemana pidin meidän treenissä hiljaisuuden ja kierrosten pysymis...

No huhhuh, jopa on vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta. Ei oteta tätä tavaksi ;) Nytpä siis pikakelauksella kuluneen reilun kuukauden kuulumiset! Nutun kanssa pentukursseiltiin siis ESSien järkkäämällä pentukurssilla syys-lokakuussa neljä kertaa. Ihan hirveästi ei opittu mitään, mitä muille esitellä (koska kurssin ulkopuolinen treenaaminen meinasi aikatauluhaasteiden takia unhoittua), mutta paljon opittiin silti: yhdessä tekemisen meininkiä, treenifiilistä ja leikkimistä. Hyvä kurssi siis kaikin puolin! :) Oppia on ammennettu myös marraskuussa Taitoa tassuihin -koirakoulun arkitottiskurssilta. Kyllä se vaan niin on, että haastavissa aikatauluasioissa omatoimitreenaaminen meinaa jäädä tyystin pois päiväjärjestyksestä, joten erilaiset kurssit tekevät meille tosi hyvää. Kalenterissa lukee, että tuolloin treenataan, ja silloin myös treenataan :) (Toki ne omatoimitreenitkin voisi kalenteriin kirjoittaa...) Treenailut alkavat Nöttösen kanssa tuottaa tulosta! Se on jo aika tait...

Viime viikon sunnuntaina kävimme tosiaan minun ja Nopan ensimmäisessä yhteisessä virallisessa kokeessa! Lajina rally-toko, paikkana Helsingin Kivikko ja tuomarina leppoisa Heikki Palosaari. Reissuseuraksi saatiin sekä Jaakko (jolle kiitos videosta) ja Sara (joka napsi postauksen kuvat) sekä tietysti Nuttu-Huttu. Paikan päällä törmättiin myös Tiinaan ja Kuruun, jotka napsivat avoimesta luokasta sijoituksen, ja Amandaan ja Aidaan, jotka saivat alokasluokasta koularin, jee! :) Nöttö pääsi vähän painimaan Voiman kanssa, josta olikin kasvanut jo aikamoinen jässikkä; lisäksi riehukaveriksi löytyi samanikäinen terrierilapsonen :) Jostain syystä mua ei jännittänyt etukäteen - paitsi sitten koeaamuna. Mutta ihan turhaan tuli jännitettyä, kaikki meni nimittäin hirmuisen hienosti! Kisakirjan varmennus ja Nopan mittaus sujuivat ihan leikiten, Noppa oli nippanappa alle 40 cm. Rataan tutustumiseen maltoin käyttää aikaa ja oikeasti ajatella niitä meidän kynnyskohtia, ja rata tuntui tutustumisvai...

Viime viikonloppua vietettiin koirien kanssa kolmisin kotosalla. Piti viettää iisi viikonloppu ilman ohjelmaa, vaan kuinkas sitten kävikään... Kahdet pentutreffit Nutulle ja yhdet möllirallyt Nopalle, hupsista. Lauantaina Nutun kalenterissa oli pentutreffit puoli viikkoa vanhemman cockerspanielitytön kanssa. Nuttu tykkää juosta ja cockeri olisi mieluusti paininut, mutta pienen tovin toistensa leikkitapoja ihmeteltyään pikkupiskit päätyivät suvereeniin komboon: ensin juostaan ja sitten painitaan, ja homma toistettiin lukemattomia kertoja. Sunnuntaina treffikumppanina oli vuorostaan jo useamman kuukauden vanhempi chihupoika. Liekö syy ollut lämpimässä säässä vai leikkipaikan valtavissa hanhenkakka-apajissa, mutta leikit eivät ihan irronneet. Muutaman spurtin pikkutyypit ottivat, ja sitten aika kuluikin yhdessä nuohoten. Vaan olipa tosi kiva juttu, miten hyvin Nuttu pysyi messissä! Leikkiniityllä oli auringonottajia ja frisbeenheittäjiä, joista osa kulki tosi läheltä, mut...

Sitten viime kirjoituksen on puuhattu taas kaikenlaista mukavaa. Isoimpana ja mukavimpana juttuna toki se, että nyt Noppa jo tykkää Nutusta! <3 Heillä on pitkin päivää, erityisesti iltaisin ja aamuisin, kunnon leikit käynnissä, ja väsyneinä voivat hyvin nukkua vieretysten. Parhautta! Nuttu täyttää huomenna 11 viikkoa. Kasvugalleriasta löytyy dokumentoituna Nutuskiinan kasvua. Tällä hetkellä se vetelee huimassa 24 cm ja 2,3 kg mitoissa, mikä vastaa n. 8,5 viikkoista Noppaa. Saapa nähdä, minkä kokoinen tyyppi Nutusta oikein tulee! Ruoka on kumminkin Nutusta hyvää, erityisesti liha, jota se pistelisi poskeensa vaikka kuinka. Pelkkää nappulaakin on kuitenkin tässä elämässä luvassa, joten sitäkin opetellaan syömään yhtä suurella ruokahalulla. Viikko sitten maanantaina tavattiin Nutun kanssa Hertta- ja Tiuhti-siskoja, ja perjantaina Tiinan voimaeläintä, anteeksi siis Voima-nimistä lappalaispojua. Voima on Nuttua pari viikkoa nuorempi, mutta painaa jo melkein puolet enemmän kuin ...

Nopan viimeinen ilta huolettomana poikamiehenä ja vastuuttomana kakarana oli viime keskiviikkona. Silloin käytiin vielä kertaalleen rallytreeneissä, ja kotimatkalla poikettiin tekemään vielä lyhyt puomitreeni. Rally oli taas kerran hauskaa! <3 Tehtiin alokasluokan rataa, jossa mukana oli myös avoimen luokan houkutus. Noppa tekee hienosti, kun vaan kierrokset pysyy sopivan alhaalla ja kun muistan tarpeeksi selvästi kertoa, mitä ollaan tekemässä. Parin viikon päästä edessä on peräti kahdet rallymöllit, tiistaina 11.7. Kivikossa ja sunnuntaina 16.7. Konalassa. Kiva päästä niihin näkemään rallyn kisatunnelmia ja luomaan ehkäpä jotain omia kisarutiinejakin! Agikentällä totesin, että Noppa taitaa osata puomin. Huraa! Toki erehdyksiä sattuu ja alastulon pysähtyminen saattaa liian kovassa kiireessä unohtua, mutta ideasta on saatu kiinni. Nuttu tuli tosiaan kotiin torstai-iltana. Automatkasta hän puolet volisi ja puolet nukkui, ja kotipihalla tepasteli reippaasti moikkaamaan Nopp...