Kun koira tuli kotiin

Käytiin Nutun kanssa viime sunnuntaina HSKH:lla epiksissä, ja jumaleissön että mini oli pätevä! Hän ei yhtään ottanut nokkiinsa VALTAVASTA hälystä ja ahtaista tiloista, vaan kipaisi kaksi vallan mainiota pätkää, joista leikkaa-liimaa -tekniikalla saisikin jo puhtaan radan aikaiseksi. Kiva oli itsekin päästä kunnolla juoksemaan! Seuraavat epikset onkin jo puolentoista viikon päästä Niinulla :) Tänään molemmat koirat kävivät poistattamassa hammaskiveä. Nutulla oli hammaskiveä runsaasti poskihampaissa ja muualla kohtalaisesti. Nutgun hampaat & ikenet olivat erittäin hyvässä kunnossa. Nopalla oli runsaasti hammaskiveä kaikkialla. AlaM3-poskihammas todettiin puuttuvaksi (eriskummallista, että sitä ei aiemmin olla huomattu?). Joissain hampaissa oli jo iänkin mukanaan tuomaa värjäymää, mutta muuten kaikki hampaat ja ikenet olivat silläkin hyvässä kunnossa. Nuttu painoi edelleen 5,0 kg, ja Nopan paino oli 7,6 kg. Ell kehui molempien koirien hyvää kuntoa ja sopivaa painoa; erity...

Kuertunturilla joulukuun lopussa 2019 Hyvää uutta vuotta ja vuosikymmentä! Tammikuu on ehtinyt jo puoleen väliin, joten onkin korkea aika päivittää kuulumiset taas ajan tasalle :) Ihana 2,5 viikon joululoma vietettiin osin sairastaen (ihmiset), mutta pääosin terveinä Etelä-Karjalassa ja Äkäslompolossa. Etelässä ei lunta ollut eikä ole, mutta Lapissa saatiin nauttia ihanasta talvisäästä. Majoituimme tutussa mökissä Kuertunturin kupeessa, ja lumilomaviikkoon mahtui hiihtämisen lisäksi lumilenkkejä ja -retkiä sekä potkukelkkailua koirien kanssa. Vuodenvaihde meni leppoisasti, ja 13 h ajomatkoilla koirat matkasivat hipihiljaisina. Hyvät tyypit! <3 Kellostapulilla TUUUUULI! Kelataanpa vähän kulunutta vuotta taaksepäin: Vuosi alkoi, kuten tämäkin vuosi, Äkäslompolosta. Lomaa jatkettiin vähän myös Etelä-Karjalassa, jossa oli hirmuinen lumipaljous. Olispa nytkin. Kevät treenattiin aksaa enemmän ja vähemmän aktiivisesti Nutun kanssa HAUn huippistiimissä. Syksyllä treenit jat...

Tänään ajeltiin koirien kanssa Masalaan kraniosakraalihoitoon piiiiiiiitkän piiiiitkän tauon jälkeen. Noppahan on käynyt Marilla hoidettavana muutaman kerran keväällä 2015, minkä jälkeen on käyty pari kertaa fyssarilla ja hiukan sitä aktiivisemmin hierojalla. Reilu viikko sitten olin Nutun kanssa hyppytekniikkakurssilla, jossa tämä lihashuoltoasia nousi taas esiin ja päätin vihdosta viimein ryhdistäytyä ja järjestää sille aktiivisemman roolin meidän elämässä. Nuttu oli kiero kuin pieni korkkiruuvi. Ilmeisesti ottanut jäisillä lenkkipoluilla liukastellessaan sen verran osumaa jäähän ja jäkittänyt lihaksiaan, että koko koira oli kierossa ja oikeaan päin kallellaan. Hyvin kuitenkin avautui! Noppa-paralla olikin vähän enemmän huolia: koko takapää oli aikamoisessa juntturassa. Ei ihme, ettei esimerkiksi autoon hyppääminen ole viime aikoina oikein maistunut. Todennäköisesti Nopalla on joskus hypätessään lipsahtanut ponnistava jalka alta pois, jolloin selkä, lanne ja takajalat on päässee...

Tämä pieni evästäjä kävi torstaina 11.10. läpivalaisussa lähes puhtain paperein! :) B/B-lonkat selittyivät hiukan matalilla lonkkamaljoilla. Silmätarkkiin olisi tarkoitus mennä vielä tämän vuoden puolella/ensi vuoden alussa. Nyt kelpaa jatkaa aksauraa!

Nyt vietetään maaliskuun ainutta vapaata viikonloppua. Siispä otettiin Nopan kanssa vapaudesta ilo irti! Lauantaina tuli urheiltua oikein urakalla: kolme tuntia lenkkeilyä + agilitytreenit, joista tuleekin nyt taas useamman viikon tauko. Lauantai aloitettiin pitkällä fleksilenkillä golfkentällä ja pitkin merenrantaa. Treenilämppänä toimi iltapäivällä puolen tunnin kävely laina-autolle, ja sama matka käveltiin illemmalla sitten takaisin kotiin. Treenien jälkeen hyödynnettiin valoisaa alkuiltaa ja Noppa pääsi rälläämään kolmisen varttia Sporttiksen ihanissa metsämaisemissa. Aamulenkillä sorsatapaaminen! Treeneissä tosiaan kaahotettiin pitkästä aikaa. Rata oli meille ihan liian hankala, ja vielä hankalammaksi se muuttui, kun korvasin radalla olleet kontaktit putkilla. Keskityttiinkin siis ihan lyhyisiin, 3-4 esteen pätkiin, niin saatiin edes jotain onnistumisia aikaiseksi. Sain myös juosta ihan hullun paljon ja kovaa, ja silti olin myöhässä, haha. Onnistuttiin kuitenkin vauhdikka...

Helsingissä kevät yrittää taas tehdä tuloaan. Joka paikassa on peilikirkasta jäätä ja taivaalta vihmoo vettä. Toivottavasti tämä talvi ei ihan vielä ole taputeltu, vaan mittari laskisi vielä pakkasen puolelle pitkäksi aikaa! Kurjan ulkoilukelin inspiroimana kaivelin tähän postaukseen kuvia tämän vuoden alkupäiviltä landelta: kun oli pakkasta yli 20 astetta ja luhdalla ja jäällä pääsi kulkemaan kastelematta jalkojaan. Tällä viikolla ollaan keleistä huolimatta otettu ilo irti elämästä. Tammikuun loppupuolella Nopalla oli nimittäin viikon kestävä ripulitauti, joka aiheutti harmaita hiuksia ja väsymystä meille kaikille. Ei mitään ymmärrystä tällä(kään) kertaa, mikä homman aiheutti: samoja pöperöitä se on edelleen syönyt, eikä omaan silmään ole osunut mitään luvattomia ulkoherkuttelujakaan. Ehkäpä tassujen mukana sisään kantautuneessa lumessa (joka toki on syötävä) oli jotain? Nopan yleisvointi oli kuitenkin lähes ok, toki hiukan normaalia vaisumpi energiaköyhästä kaurapuuroruokailu...

Taakse jäänyt viikonloppu oli täynnä touhua ja tohinaa. Perjantaiaamuna alkoi menojalka vipattaa, ja vasta sunnuntai-iltana rauhoituttiin huilaamaan. Perjantai aloitettiin Purinalla omatoimiaksailun merkeissä. Aloitin kontaktiprojektin hiukan uusilla tuulilla, pitäen selvästi omassa mielessäni palkkauskriteerit. Käskysanan jätin kokonaan pois ja ainoastaan naksuttelin oikeasta asennosta, vapautus sitten etupalkalle. Noppa ryhtyi heti tarjoamaan asentoa aiempaa paremmin, ilmeisesti käskysanan merkitys on ollut sille hiukan epäselvä. Tästä eteenpäin vahvistan naksuttimella oikeaa asentoa ja pikkuhiljaa ryhdyn liittämään käskysanaa mukaan. Kontaktitreenin lisäksi tehtiin allaolevaa rataa. Noppa haki hienosti hyppyjä vaikeammista hyppykulmista ja oli muutenkin hyvin itsenäinen radansuorittaja. Perjantai-iltana käytiin Animagi Apexissa, josta olin varannut Nopalle ajan viralliseen silmätarkkiin. Ell Elina Pietilä syynäsi Nopan lautasen kokoiset silmät ja totesi ne kaikinpuolin p...

Keskiviikkona Noppa kävi hammaskivenpoistossa Herttoniemen eläinlääkäriasemalla . Tämä ei ole maksettu mainos, mutta pitää silti mainostaa: Olen nimittäin ehkä vihdoin löytänyt eläinlääkäriaseman, josta mulla ei ole kuin hyvää sanottavaa. Paikka on kokonaan suomalaisomisteinen eikä osa mitään ketjua, ja saamamme palvelu on ollut mitä parhainta. Kiireetöntä, ymmärtävää, asiallista ja ystävällistä. Tuolla käydään jatkossakin, vaikka sinne matkaa vähän onkin. Lääketokkurainen pikkumies. Noppa nukahti jälleen rauhoituspiikistä ihan muutaman minuutin kuluttua ja sain hyvillä mielin jättää sen operoitavaksi. Hammaskiveä oli kertynyt kohtuullisen paljon, minkä lisäksi sillä on erityisesti poskihampaissa vähän värjäymiä. Kotiin sain pikkuystäväni hakea reilun parin tunnin päästä, ja tokkurainen uni maittoikin sitten ihan iltaan saakka. Kamalasti mua jännitti, tuleeko Nopalle tämänkin käynnin seurauksena jäätävä vatsatauti, jollainen sille kastraation jälkeen tuli. Niinpä ollaan tehty kai...

Kuva: Sara Käytin Nopan tiistaina fyssari-Kirstillä tsekattavana. Edellinen käynti oli kesäkuun alussa, ja silloin oli puhetta, että syksyllä tullaan uudestaan. Kaikki kunnossa pienellä miekkosella, huraa! :) Edelleen ihan hitusen pieni puoliero tuntuu takakropassa, mutta ei missään määrin hälyttävä. Jatketaan siis ulkoilua vaihtelevissa maastoissa ja koitetaan tsempata jumppailuissa. 3-4 kertaa viikossa olisi hyvä jumppailla, me jumpataan tällä hetkellä pari kertaa kuussa. Siinä siis ryhtiliike! Muutenkin hoidetaan Nopan kroppaa tässä syksyn aikana. Viikko sitten Noppa pisteli poskeensa matokuurin. Parin viikon päästä vien sen hammaskiven poistoon. Silmätarkki jos vielä saataisiin mahdutettua loppuvuodelle, niin olisi hyvä.

... tai mielummin toki ei. Kohta tulee kuluneeksi vuosi Nopan kastroimisesta, eikä koko vuotena ole painon kanssa ollut mitään häikkää. Vaikka kovasti mua peloteltiin kastroinnin aiheuttamasta lihomisesta ja hormoniturkin kasvattamisesta, niin niiltä ollaan onneksi säästytty. Paitsi nyt. Koko kuluneen vuoden Nopan paino on sahannut 7,5-8,5 kilon välillä, mutta nyt syksyn tullen olen kahdesti -elokuussa ja eilen- punninnut yli 9 kiloa painavan jässikän. Eilen vaaka näytti 9,4 kg . Äkkiä sitten kokeilemaan kylkiluita ja kappas: eipä niitä tuntunutkaan! Ihan tunnustella piti. No, enpä nyt mene vannomaan, että tämä painonnousu olisi edelleenkään kastraation seurausta. Pikemminkin seurausta siitä, että Nopan kanssa on pähkäilty ruokintakysymyksiä viimeisen parin kuukauden aikana, eikä ruokamääriä ole kovin tarkasti tullut laskeskeltua. Syyskuun alussa käytiin käytösasioiden puitteissa eläinlääkärillä, ja lähdettiinkin takaisin kotiin haimatulehdusepäily takataskussa. Tulehdusta ei ...

Meillä oli viikonlopun yökylävieraana Hamlet. Oli kiva huomata, miten poikain yhteiselo toimii koko ajan vaan paremmin ja paremmin! Tällä kertaa Hamlet ei nysvännyt eteisessä ja odottanut meiltä poispääsyä kuin vierailunsa ensimmäisen puoli tuntia, ja sen jälkeen eleli muina koirina koko huushollissa ja näytti jopa ihan nauttivan olostaan. Noppa ei kertaakaan kilahtanut, ei edes kyräillyt Hamletin ympärillä. Jee! Vaikuttaa kaikkinensa oikein lupaavalta sen suhteen, että Hamletin pitäisi tulevana talvena muuttaa meille useammaksikin viikoksi ;) Muutenkin tuntuu menevän nyt aiempaa paremmin tuon pienen mustuaisen kanssa, ja suurin syy tähän muutokseen löytyy jälleen kerran allekirjoittaneesta. Olen tehnyt aikamoisen asennemuutoksen, osin tietoisesti ja osin ihan huomaamattani, ja ruvennut relaamaan enemmän. Noppa on niin kova poika lukemaan mua, että olen päättäväisesti ruvennut olemaan teatraalisen rento. Koiraohituksissa en vahingossakaan kiristä hihnaa, hymyilen aurinkoisesti, he...

Huhhuh, täällä sitä taas ollaan. Parin viikon blogihiljaisuus takana, nyt uusin voimin ja fiiliksin eteenpäin. On meinaan ollut nyt hetken sellainen olo, ettei yhtään vähempää voisi mitkään koiratouhut ja oikeastaan edes koiran omistaminen napata. Pienistä puroista kasvaa iso virta, näin tässäkin tapauksessa. Paljon pieniä ärsytystä aiheuttavia juttuja vähän turhan samanaikaisesti: jälleen poissa pelistä oleva Jaakko (tällä kertaa ei onneksionneksionneksi mitään niin vakavaa kuin vuosi sitten! :)); töissä tapahtuneet muutokset; yhtäkkiä taas ihmisiä kyttäilevä ja aiempaa rähjäherkempi Noppa; pään pyörittely Nopan terveysasioissa (yhtenä iltana huomasin Nopan takapään haisevan ihan tajuttoman pahalta. Ei muutoksia ruokavaliossa, ei mitään mikä olisi tuon voinut selittää. Jätettiin tuolloin kesken ollut Pepcid-kuuri kesken, ja varmuuden vuoksi tiputin ruokavaliosta myös paria viikkoa aiemmin aloitetun uuden Barking heads -nappulan. Pikkuhiljaa haju väheni ja poistui lopulta kokonaan.) ...

Heinäkuu helteineen on täällä (tosin ne helteet taitaa olla jo taaksejäänyttä elämää...). Nyt vasta tuntuu siltä, että on oikeasti kesä, kun aurinko paistaa ja lämpötila on reippaasti plussan puolella. Nyt blogiinkin vähän kuulumisia heinäkuun alkumetreiltä ja kesäkuun viimeisiltä päiviltä. Kesäkuu saatiin päättää komeasti Kulomäen täyttömäeltä Saran ja Hamletin kanssa, ja tätä postausta värittävätkin Saran ottamat muikeat reissukuvat :) Viikko sitten tiistaina tokoiltiin Heurekalla. Näin viikko treenien jälkeen en ihan hirveästi muista, mitä kaikkea treenailtiin, mutta joka tapauksessa hienosti meni. Ihan treenien loppusuoralla sain hämmästellä Nopan pääkopan viimeaikaista kehitystä: oltiin kaikki koirakot suht tiiviissä ringissä, koirat noin metrin välein. Siinä sitten tehtiin peruskäskytyksiä koiran sivulta ja edestä ja koiran kiertämistä. Noppa teki näpsäkästi hommia, vaikka sen molemmilla puolilla oli toinen uroskoira. Kaiken kukkuraksi koko illan taivaalla väijynyt ukkosri...

Käväistiin Nopan kanssa Viikissä fyssarilla pariin otteeseen: 12.5. arviointikäynnillä ja 5.6. kontrollissa. Mitään varsinaista pakottavaa fyssaritarvetta ei ollut, mutta halusin varmistua siitä, ettei Nopasta löydy mitään huomaamatta jääneitä kipukohtia, jotka voisivat vaikuttaa sen käyttäytymiseen. Ja eihän niitä löytynyt, mulla on terveistä tervein koiruus :) 1. käyntikerralla todettiin, että vasemmalla puolella (C-lonkan puoli) on oikeaa pienempi takakropan lihasmassa ja lihaskireyttä vasemman puolen selkälihaksissa. Fyssari myös näki sellaisen asian, mitä itse en ole nähnyt: Noppa ei varsinaisesti onnu, mutta käyttää vasenta takajalkaa oikeaa "kevyemmin". Lisäksi se seisoo selkä köyryssä ja takajalat lantion alla. Myös takajalkojen pienistä liikkeistä tuli mainintaa.Vaikka Nopan polvet on tutkittu 0/0-arvoisiksi, tunsi fyssari pientä väljyyttä molemmissa, mutta erityisesti tuossa vasemman puolen polvilumpiossa. Ei siis kuitenkaan mitään hälyttävää. Kotiläksyksi sa...

Tällaiset päivät on hyviä. Kun voi sukeltaa metsikköön kamujen kanssa. Tänään ei ollut hyvä päivä. Noppa vetäisi melkoiset kierrokset jokaisesta vastaantulevasta koirasta, bongaili niitä jo hurjan pitkästä matkasta, ja rähjäsi tietenkin jokaiselle. Kotipihalla se höselsi Hamletin kanssa siihen malliin, että ohikulkevan naapurin perään oli pakko ampua rähisten. Hihnakaan ei ollut kunnolla kädessä, niin että melkein iholle asti pääsi. Kun sitten tarkemmin mietin tämän päivän epäonnistumisia, huomasin, että onhan Noppa ollut jo muutaman päivän hiukan tavallista levottomampi. Ulkona se on vetänyt hihnassa, mitä se ei yleensä tee, ja kierrokset on helposti kääntyneet liian korkeiksi. Sisällä sen on välillä ollut hankala rauhoittua huilaamaan, vaan se on läähätellyt ja seurannut minua joka paikkaan. Välillä meillä meni jo tosi mukavasti, mistä kirjoittelinkin . Ehkä senkin takia nämä takapakit tuntuu erityisen raskailta. Viimeisen kahden viikon aikana Nopalla on kolme kertaa ollut v...

Uudenlainen päiväkirjakokeilu! Höysteenä maaliskuun alkupuolen lumisia mökkikuvia, kun kerran tuo lumi tuli taas ajankohtaiseksi asiaksi... Maanantai 23.3. Lenkkeilyä: 10 minuutin aamupissatus (minä), puolen tunnin aamulenkki (Jaakko), reilun puolen tunnin päivälenkki (Jaakko), reilun tunnin iltalenkki (koko poppoo, myös hoitolaiset Sanni ja Paavo). Yksinoloa: Yhteensä n.tunti. Ruokaa: Alkuvoima kana-fasaania kupista aamulla, nappuloita kupista illalla. Muuta: Sanni ja Paavo tulivat alkuillasta hoitoon --> riehumispuuhia. Epäonnistumisia: Aamusta saakka tuijotellut normaalia enemmän ihmisiä, kahdelle huppupäiselle pääsi rähähtämään ohitustilanteen jälkeen. Onnistumisia: Koiraohitukset sujuivat iltalenkillä hienosti, vaikka mukana olikin ylimääräisiä tyyppejä! Tiistai 24.3. Lenkkeilyä: 10 minuutin aamupissatus koko kolmikolle (minä), reilun tunnin aamulenkki, jonka aikana koirat pääsivät juoksemaan metsässä n. kymmeneksi minuutiksi (minä), 45 minuutin päivälenkki hihnassa ...

Viime torstaina oli pitkästä aikaa vuorossa ihana kraniosakraalikäynti Marin luona Remediumissa. Teki kyllä hyvää, sekä Nopalle että minulle. Tuntuu aina siltä, että kivi vierähtää sydämeltä, kun Marin kanssa jutustelee. Me ollaan kasvattajan kanssa taidettu ottaa Noppa-ongelma liian isona ongelmana ja tehty koko jutusta maatamullistavan kauhistuttava. Molemmilla taisi avautua torstaina silmät tämän osalta. Lyhyesti ja yksinkertaisesti sanottakoon niin, että ei me ehkä ihan justiinsa olla viemässä Noppaa magneettikuvaukseen mahdollisen aivokasvaimen vuoksi ;D Nyt täytyy ihan miettiä, miten tämän postauksen kirjoittaisi, että antaa kaikesta oikeanlaisen kuvan. Taitaa nimittäin olla niin, että meikäläinen ei ole ihan onnistunut pienen ja harmittoman shetlannintalttahammaskoiran koulutuksessa. Jep, kuulostaa kyllä huvittavalta. Ja vähän kyllä myös nololta. Noppa oli helppo pentu. Siis todella helppo. Oppivainen ja hoksaavainen. Ainoastaan hiukkasen arka. Pentuaikana taisi kuitenk...