Pentunäyttely Helsingissä 31.8.2013


 

Näyttelydebyytin aika koitti tänään! Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskuksessa oli Suomen italiaanot ja cirnecot ry:n järjestämä kaikkien rotujen pentunäyttely, jonne myös Noppa ilmoitettiin. Shelttiläisiä oli näyttelyssä yhteensä seitsemän, joista vain kaksi oli uroksia. Noppa näytelmöi pienempien pentujen (5-7 kk) luokassa, jossa myös toinen urospentu oli. Pääsimme kehään n. tunnin odottelun jälkeen. 

Noppa napotti taas paikalla hyvin pätevänä pikkumiehenä. Ainoastaan pöytä tuotti edelleen hankaluuksia. En oikein osaa sanoa, onko hankaluutena tuomari vai se pöytä. Harjoitellaan kuitenkin sekä pöydällä oloa että muiden ihmisten kopelointia! Jännityselementtinä mukana oli Nopan palliasiat. Sillähän on siis vasta toinen kives laskeutunut, joskin ihan viime päivinä olen ollut tuntevinani myös toisen kiveksen olemassaolon. En kylläkään ole varma, onko jo laskeutunut kives vain kasvanut, vai onko toinenkin laskeutumassa. Joka tapauksessa vähän jännitti, mitä tuomari asiasta sanoisi. Vaan eipä sanonut mitään! Liekö sitten hänkin tuntenut epämääräiset kaksi palluraa? :D

Tuomarina toimi Maija Sylgrén, joka saneli Noppiksesta näin:
"6 kk tricoloururos. Lupaavat rungon mittasuhteet. Vielä turhan pyöreäkalloinen pää. Kauniit silmät. Kevyet korvat. Oikea purenta. Toivoisin pidemmän kaulan ja paremmin kulmautuneen etuosan. Vielä kevyt rintakehä. Riittävä takakulmaus. Takakannukset. Liikkuu takaa hieman ahtaasti ja edestä korkealla askeleella. Kaunis väri. Erinomaiset tan-merkit. Hyvä häntä. Tarvitsee vielä käsittelytottumusta." Suhtautuminen tuomariin: rodunomainen lähestyttäessä. Tuloksena pienten urospentujen 2.sija ja kunniapalkinto.



 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohti parempaa elämää

Kuva
Tänään meillä vieraili eläintenkouluttaja Liisa Tikka koirakoulu Masseterista . Aiheena oli nimenomaan tuo Nopan kummallinen pelkokäyttäytyminen Jaakkoa kohtaan joissakin tilanteissa. Tästä olen blogiinkin kirjoitellut mm. täällä ja täällä . Metsänhenki Aluksi istuimme alas ja pohdimme erilaisia syitä Nopan käytökselle. Kertauksen vuoksi: Noppa ei pelkää Jaakkoa tosiaankaan aina. Aamuisin se loikkaa intoa puhkuen herättämään Jaakon. Myöskin silloin, kun minä olen kotona, elämä on varsin auvoisaa. Välillä Noppa ei kuitenkaan halua lähteä Jaakon kanssa lenkille tai ottaa Jaakolta ruokaa vastaan. Syksyllä pojat kokeilivat temppujen harjoittelua yhteisenä puuhanaan, ja tällöin edettiin pikkuhiljaa siihen, että Noppa ei enää uskaltanut leikkiä Jaakon kanssa palkkaleikkejä. Namit kyllä kelpasivat. Liisan veikkaus Nopan käytökseen oli sama, mitä olimme jo itsekin pohtineet. Että Noppa olisi jossakin tilanteessa joskus päässyt säikähtämääm jotakin hiuksenhienoa pikkujuttua. Liisan muk...
Lue lisää

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Kuva
Viime postauksessa mainitsinkin Nopan silmien rähmimisestä. No, apteekista ostetun silmähuuhteen avulla oireet hävisivät -palatakseen takaisin alkuviikosta. Tänään varasin sitten vihdoin ja viimein ell-ajan. "Pitää silmiä auki normaalisti. Pupillit symmetriset, valorefleksit normaalit. Luomien asennot normaalit, ei ylimääräisiä ripsiä tms mikä aiheuttaisi ärsytystä. Kyynelkanavat toimivat. Sidekalvot ärtyneet, etenkin oikeassa silmässä. Vilkkuluomien alapinnoilla imukudosrakkulaa. Sarveiskalvot siistit, ei haavoja, oikeassa silmässä lievää ahavoitumista mahdollisesti hankaamisen seurauksena." Diagnoosina siis rakkulainen sidekalvontulehdus molemmissa silmissä. Eläinlääkärin mukaan ko. tulehdus on nuorille koirille tyypillinen, ja liittyy koiran immuunijärjestelmän kehittymiseen. Ikävä juttu on se, että oireilu voi jatkua aikuisikään saakka. Lieväoireisena toistuva tulehdus ei onneksi vaadi lääkehoitoa, vaan hoidoksi riittää esim. silmien huuhtelu. Toivotaan nyt kuitenk...
Lue lisää

Kasvua, leikkitreffejä ja korva-ajatuksia

Kuva
Tänään Noppa täyttää 11 viikkoa. Viikon kuluttua vuorossa on kolmikuispäivän kunniaksi rokotusreissu eläinlääkäriin. Tänään juhlistettiin taas uutta viikkoa leikkitreffien ja Musti&Mirri -reissun merkeissä. Asemalla tuuli ja korvat lepattivat. Matka Mustiin&Mirriin taittui taas junassa, eivätkä Malmin asema tai kauppakeskus aiheuttaneet minkäänlaista hämmennystä. Kerranhan täällä on jo oltu, joten mitäpä sitä enää hötkyilemään. Mustissa&Mirrissä suoritimme 11-viikkoispunnituksen, vaaka näytti 3,1 kg. Ostimme mukaan myös aktivointipallon, joka voidaan aina välillä jättää Nopan yksin jäädessä sille pyöriteltäväksi. Aluksi piilotin herkkuja wc-paperirullan hylsyihin tai kananmunakennoihin, mutta Noppa silppusi ne n. miljoonaan osaan. Ehkäpä pallon kanssa samanlaista tuhoa ei synny ;) Testattiin palloa samantien, kun annoin Nopan päivänappulat siinä.                    ...
Lue lisää