Tässä on Nuttu, Pilvimarjan Peto On Irti. Nuttu muuttaa meille tulevana torstaina. Innolla odotamme, että pääsemme tutustumaan tähän varsin valloittavaan ja hyväntuuliseen pikkutyttöön <3
Yhdestä asiasta en pidä. Nimittäin siitä, että niin monet koiraharrastajat (vai pitäisikö sanoa tässä yhteydessä jopa "koiraharrastajat") eivät tunnu näkevän koiraa yksilönä, vaan ainoastaan rotunsa/sukupuolensa edustajana. Mua lievästi sanottuna alkaa jo rasittaa vastailla seuraaviin päivittelyihin: "Ai se on uros! No mulla on tässä narttukoira. Onpa jännä, että toi sun uros rähähti tälle, kun tää nyt kumminkin on narttu." "Ai se on leikattu! Kyllä pitäis tommosen toisille koirille rähinöimisen loppua, kun uros leikataan." "Ai se on sheltti! Onpa söpö. Ai se ei tule juttuun toisten aikuisten urosten kanssa? Onpa jännä, en oo koskaan tavannut shelttiä, joka ei tulisi." "Ai shetlanninlammaskoira! Kyllä on todella omituista, että tuo tuolla tavalla ihmisiä pelkää. Tiesitkö, että shetlanninlammaskoiran tulisi rotumääritelmän mukaan olla vieraita kohtaan ainoastaan varautunut, ei pelokas? En ole aiemmin tavannut tuolla tavalla käyttäytyvää ...
Tänään meillä vieraili eläintenkouluttaja Liisa Tikka koirakoulu Masseterista . Aiheena oli nimenomaan tuo Nopan kummallinen pelkokäyttäytyminen Jaakkoa kohtaan joissakin tilanteissa. Tästä olen blogiinkin kirjoitellut mm. täällä ja täällä . Metsänhenki Aluksi istuimme alas ja pohdimme erilaisia syitä Nopan käytökselle. Kertauksen vuoksi: Noppa ei pelkää Jaakkoa tosiaankaan aina. Aamuisin se loikkaa intoa puhkuen herättämään Jaakon. Myöskin silloin, kun minä olen kotona, elämä on varsin auvoisaa. Välillä Noppa ei kuitenkaan halua lähteä Jaakon kanssa lenkille tai ottaa Jaakolta ruokaa vastaan. Syksyllä pojat kokeilivat temppujen harjoittelua yhteisenä puuhanaan, ja tällöin edettiin pikkuhiljaa siihen, että Noppa ei enää uskaltanut leikkiä Jaakon kanssa palkkaleikkejä. Namit kyllä kelpasivat. Liisan veikkaus Nopan käytökseen oli sama, mitä olimme jo itsekin pohtineet. Että Noppa olisi jossakin tilanteessa joskus päässyt säikähtämääm jotakin hiuksenhienoa pikkujuttua. Liisan muk...
Viime postauksessa mainitsinkin Nopan silmien rähmimisestä. No, apteekista ostetun silmähuuhteen avulla oireet hävisivät -palatakseen takaisin alkuviikosta. Tänään varasin sitten vihdoin ja viimein ell-ajan. "Pitää silmiä auki normaalisti. Pupillit symmetriset, valorefleksit normaalit. Luomien asennot normaalit, ei ylimääräisiä ripsiä tms mikä aiheuttaisi ärsytystä. Kyynelkanavat toimivat. Sidekalvot ärtyneet, etenkin oikeassa silmässä. Vilkkuluomien alapinnoilla imukudosrakkulaa. Sarveiskalvot siistit, ei haavoja, oikeassa silmässä lievää ahavoitumista mahdollisesti hankaamisen seurauksena." Diagnoosina siis rakkulainen sidekalvontulehdus molemmissa silmissä. Eläinlääkärin mukaan ko. tulehdus on nuorille koirille tyypillinen, ja liittyy koiran immuunijärjestelmän kehittymiseen. Ikävä juttu on se, että oireilu voi jatkua aikuisikään saakka. Lieväoireisena toistuva tulehdus ei onneksi vaadi lääkehoitoa, vaan hoidoksi riittää esim. silmien huuhtelu. Toivotaan nyt kuitenk...
Miten söpö! <3 Onnea! :)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaIhana! Pentuonnea!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaArvasin et sulle tulee näistä yksi! Hurjasti onnea pikkutytöstä, hän on kovin suloinen! <3
VastaaPoistaHyvin arvattu! Kiitos :)
PoistaOnnea pennusta! <3
VastaaPoistaKiitos :)
Poista