Tervetuloa 2018!

Uusi vuosi, uudet kujeet! Vai miten se meni? Ainakin takana on ennätyksellisen kehno blogivuosi, vain 31 postausta koko vuonna. Jospa tälle vuodelle ei ottaisikaan muita tavoitteita kuin päivittää blogia "hiukan" nykyistä ahkerammin?

Joka tapauksessa, nyt seuraa jo perinteeksi muodostunut katsaus viime vuoteen:



Melkein tasan vuosi sitten kirjailin blogiin seuraavaa: 

"Mitäs sitten nyt, kun vuosi 2017 on ollut täällä jo neljä päivää? Mitä tapahtuu? Mitään lupauksia ei taaskaan ole luvassa, mutta muutama ajatus tälle vuodelle kuitenkin:

Nopasta tulee entistä fiksumpi koirakansalainen. Laajennetaan lenkkihuudeja välillä myös uusille kulmille ja keskustan vilinään. Pidetään yllä tärkeitä koirakaverisuhteita. Treenataan agilityä ja tokoa sillä tavalla kuin hyvältä tuntuu. Möllikisoja ja -kokeita, jos niihin itse uskaltaudun. Ehkä kiinnostutaan rallytokosta, kuka tietää? Retkeillään paljon. Jatketaan koiranpentuhaaveilua."


Nopan kasvu fiksuksi koirakansalaiseksi on jatkanut voittokulkuaan. Se on ihan huikea tyyppi! <3 Harrastusrintamalla on treenien osalta eletty hiljaisinta vuotta koskaan: yksi rallyn alkeiskurssi toukokuussa, satunnaisia agilitytreenejä ja tokotreenien määrä on laskettavissa ehkä yhden käden sormilla. Hups. Vähäisistä treeneistä huolimatta, tai ehkä juuri siitä syystä, treenimotivaatio on ollut meillä molemmilla varsin kohdallaan, ja esimerkiksi kepit on otettu lopullisesti haltuun ihan muutaman treenikerran voimin.

Kisata me sen sijaan ehdittiin melkein yhtä monta kertaa kuin treeneissä käydä :D Tammikuun lopussa möllitokoiltiin 195 pisteen ja 1.sijan arvoisesti Ojangossa; heinäkuussa I-HAHin möllirallyssa saatiin 90 pistettä ja tuomarinpalkinto ja Etelä-Suomen Seropien möllirallyssa tienattiin 85 pisteen saldo. Viralliset kisat korkattiin syyskuun alussa Kivikossa I-HAHin järjestämässä rallytokokilpailussa, ja sieltä pistesaaliiksi saatiin ALOHYV 93 pistettä ja kotiin viemiseksi valtavan hyvä mieli. Toiset rallykisat kisailtiin lokakuun lopussa Ojangossa varsin kököissä olosuhteissa, ja sieltäpä ei tulosta sitten tullutkaan. 

Virallisten kisojen kynnys siis on ylitetty, ja eihän se niin kamalaa ollutkaan :)


Juhannusviikonloppuna meidän koiranpentuhaaveet muuttuivat todeksi, kun haimme Pilvimarjalasta kotiin ikioman Nutun. <3 Nuttu on meillä olonsa aikana osoittautunut vallan hurmaavaksi pikkuneidiksi, josta löytyy samasta paketista sekä herkkähipiäinen prinsessa että rääväsuinen ja pippurinen puuhaaja. Nutun kanssa käytiin syys-lokakuussa pentukurssi ja marraskuussa arkitottiskurssi, ja lisäksi se on ollut muutaman kerran mukana Nopan agilitytreeneissä. Ja juossut putken läpi! Hiukan pellossa kasvanut luonnonlapsihan se on, mutta vaikuttaa elämäänsä tyytyväiseltä kaverilta :)

Nutusta ja Nopasta on tullut toisilleen supertärkeät kaverit, ja niiden symbioosia on kiva seurata. Nuttu sujahti lappalaislaumaankin varsin jouhevasti, ja Noppakin on nyt alkanut hyväksyä uuden jättilaumansa kokoonpanon.

 

Retkeiltykin on! Kesäkuussa tehtiin ihanin mahdollinen reissu Äkäslompoloon, ja nyt vuodenvaihteessa vietettiin viikko Ylläksellä (siitä lisää omassa postauksessaan :)) Lisäksi on tehty lähiretkiä Uutelaan ja Sipoonkorpeen, mökkeilty (elokuussa sateinen lomaviikko ja muutenkin mahdollisuuksien mukaan) ja lenkkeilty kotimaisemissa. Enemmänkin olisi voinut!

Kokonaisuudessaan takana on siis varsin onnistunut vuosi. Vaan mitäpä tähän tulevaan vuoteen keksisi? Pitkästä aikaa teki mieli listata ihan konkreettisia tavoitteita hiukan tekemisiä ohjaamaan (me ei kuitenkaan oteta näitä tavoitejuttuja mitenkään turhan tosissamme - on siis ihan mahdollista, että vuoden kuluttua totean, ettei mitään näköjään saavutettu :D)

NOPPA: 
Tehdään töitä rallytokon haukkuongelman eteen ja saadaan RTK1 kasaan.
Tutustutaan agikisojen maailmaan ja luodaan omia kisarutiineja epiksien muodossa.
Jatketaan tokon treenaamista ja keskitytään erityisesti häiriötreeniin. 

NUTTU: 
Ruvetaan ihan oikeasti treenaamaan. Ihan sama mitä, kunhan jotain.
Päästään toivottavasti aloittamaan agility ohjatusti.
Hoidetaan terveystarkit kuntoon loppusyksystä.      

MOLEMMAT:
Käydään säännöllisesti uimassa ja pidetään kunnosta muutenkin huolta.
Retkeillään!!!!!
Molemmille koirille myös "omaa aikaa".
(Muistetaan päivittää blogia ahkerasti.)

Näillä mennään :) Toivottavasti tästä tulee hyvä vuosi!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohti parempaa elämää

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Kasvua, leikkitreffejä ja korva-ajatuksia