Äkäslompolo 8.-16.6.

Kauan odotettu kesälomareissu pohjoiseen tehtiin taas kesäkuun alkupuolella. Tällä kertaa saimme reissuvahvistukseksi vielä siskoni, joten matkaa tehtiin kolmen koiran ja kolmen ihmisen voimin.

Minulle ja Nopalle tämä oli jo neljäs kesäreissu Äkäslompoloon, mutta yhä siellä vaan riittää koettavaa ja ihmeteltävää. Tämä reissu onnistui kyllä ihan yli odotusten. Kukaan koirista ei kärsinyt vatsavaivoista, eikä pikkusheltitkään vetäneet jumiin. Viime vuoden reissun rankimman patikointipäivän jälkeenhän molemmat sheltit olivat ihan totaalijumissa, minkä lisäksi Nutun tassunpohjia aristi niin, ettei se suostunut kulkemaan kuin pehmeällä nurmella. Ehkä tämän vuoden reissulla osattiinkin vielä paremmin huolehtia myös koirien levosta! :)

Tulopäivän iltana irroteltiin Kellostapulilla

Reissua tehtiin tänä vuonna supervaihtelevassa säässä. Menomatka lauantaina klo 4.08-15.30 ajettiin helteessä, ja myös perillä lauantain iltalenkki tehtiin lämpimässä kelissä. Välissä oli muutama jopa hallainen yö, joiden jälkeen päivälläkin oli vain muutama lämpöaste ja vettä sateli, ja loppuviikkoa kohti sää lämpeni niin, että viimeisten päivien retket tehtiin jo yli +20 asteessa. Lähtöpäivänä oli taas hellettä.

Ensimmäinen varsinainen retki tehtiin Kesängille, jonne päästäkseen piti kivuta ensin Pirunkuru ylös.

Reissun aikana patikoitiin n. 70 kilometriä. Pisin päiväpatikka oli 18,4 km, kun patikoitiin mökiltä Kukastunturille ja takaisin. Muuten päivämatkat olivat kaikkea 5 km ja 11 km väliltä. Vauhtihan meillä ei päätä koskaan huimaa, koska eväs- ja valokuvaustaukoja pidetään ahkerasti, ja tottahan myös paikoin hankalakulkuinen maasto vähän rajoittaa vauhtia.

Hankalin maasto oli ylläolevan kuvan Pirunkurussa, jossa osa matkaa kiivettiin pelkkää jyrkkää rakkakivikkoa, mutta tosi hienosti koiratkin siellä taiteilivat. Muutoin reittimme kulkivat hiukan iisimpiä polkuja pitkin :D

Kesängiltä laskeuduttiin alas upeassa usvassa.


Taas tuli todistettua, että on meillä vaan ihan supermukavat retkikaverit. Erityisesti Ainu osasi aina tauoilla käpertyä huilaamaan, ja mitä pidemmälle reissu eteni, sitä parempia taukoilijoita myös Nopasta ja Nutusta tuli. Vastaantulijat olivat tähän aikaan vuodesta melko harvassa, minkä takia ohittamisista tulikin koirille oikein ohjelmanumeroita, mutta pöhinät saatiin onneksi unohtaa. Ja makkaraa mahduttiin paistamaan samalle nuotiopaikalle vieraidenkin kanssa.

Nuttu tauolla Särkitunturilla

Noppa tauolla Kellostapulilla

Iltalenkillä Äkäsmyllyn kuohuvan kosken luona

Koirat tulivat keskenään juttuun oikein mukavasti. Viimeisinä päivinä oli sen verran väsymystä jo ilmassa, että muutama rähinä saatiin Nopan ja Ainun välillä aikaiseksi, mutta muuten koirat olivat ihan sulassa sovussa ja mahtuivat samalle sohvalle huilaamaan iltaisin. Noppa tosin herrasmiehenä usein luovutti paikkansa neitikoirille :D


Muutama lepopäiväkin pidettiin. Ihmisväki kävi kaksi kertaa issikoimassa ja kertaalleen Särestöniemen museossa, jolloin koirat saivat oikein ansaitusti levätä. Myös yöt sujuivat tosi rauhallisesti. Sheltit ainakin heräsivät samoilta paikoilta kuin mihin olivat illalla nukahtaneet.

Kiirunankiepillä Ylläksen rinteillä, Keskinenlaki näkyy taustalla
Tuomikurun uudella laavulla ihan superhieno näköalapaikka!

Reissun aikana kierrettiin paitsi jo tuttuja reittejä, tutustuttiin myös uusiin paikkoihin. Kesängille tosiaan päästiin parin taukovuoden jälkeen, kun Pirunkurussa on ollut lunta niin, ettei sitä ole päässyt kiipeämään. Myös Kiirunankieppi kuuluu vakioreitteihin, samoin kuin Kellostapuli, jonka alarinteille suunnattiin useampikin iltalenkki. Kukakselle on myös kiivetty joka kerta, mutta tällä kertaa venytettiin reitin pituutta vielä niin, että matkaan lähdettiinkin mökiltä, eikä ajettu autolla lähemmäs. Viime vuonna tutustuttiin Muonion puolella olevaan Särkitunturiin, jonne lähdettiin tälläkin reissulla viettämään viimeistä kokonaista (melko lämmintä) reissupäivää.

Uusina paikkoina käytiin Äkäsmyllyllä ja kävelemässä Äkässaivon kiertävä Saivonkierros. Lisäksi yhtenä tosi sateisena päivänä käytiin Ylläsjärven puolella kiertämässä Saalistusjotoksen luontopolku. Uusia kokemuksia saatiin myös uimareissuilla! Pari kertaa ajettiin 15 minuutin ajomatkan päähän Saivojärvelle uimaan ihanassa kristallinkirkkaassa (ja kylmässä!) vedessä, ja pulahdettiin myös Särkitunturin huipulla olevaan lampeen. Myös Noppa pääsi uiskentelemaan molemmissa paikoissa, ja hän oli aika onnellinen <3

Saivojärvi

Särkitunturilla

Särkitunturilla
Yhteinen päikkärihetki Särkitunturilla

Kotimatkalle tosiaan startattiin sunnuntaina 16.6. klo 7.30. Nuttu matkusti mennen tullen Ainun kanssa takakontissa (Ainu lattialla, Nuttu kiipesi laukkujen päälle, josta se näki hyvin ulos ikkunasta). Noppa matkasi takapenkillä turvavöissä ja käytti hyväkseen vieressään istuvaa ihmistä tyynynä. :D Kotimatkalla maltettiin ensimmäistä kertaa ikinä pysähtyä JO Torniossa ja käytiin katsomassa kuuluisaa Kukkolankoskea. Olihan se aika hieno!

Kukkolankoskella
Kotimökin pihaan kaarrettiin sunnuntai-iltana seitsemän aikoihin, ja voi sitä onnea, kun koirat saivat pinkoa menemään ja Noppa pääsi uimaan! Maanantaina ajettiin vielä Helsinkiin, jossa lomailu vaan jatkuu. (Toim.huom. Olen itse siis vihdoin päätynyt koulumaailmaan koulutustani vastaavaan työhön, joten kesälomista nautiskellaan jatkossa pidemmän kaavan mukaan!)

Noppa :D
Olipa meillä taas reissu! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohti parempaa elämää

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Kasvua, leikkitreffejä ja korva-ajatuksia