Ensimmäisten päivien kuulumisia

Noppa on nyt asunut meillä kokonaiset kolme ja puoli päivää! Ensimmäisten päivien aikana on ehtinyt tapahtumaan paljon kaikennäköistä:

Nukkuminen
Ensimmäiset yönsä Noppa on nukkunut Jaakon kanssa lattialla. Nopalla on oma kangashäkki, johon se mielellään hakeutuu yöunille (ei siis juuri päiväsaikaan). Olemme saaneet nukkua seitsemän-kahdeksan tunnin unia, ja pääosin Noppa on ollut tosi hienosti. Ensimmäisenä yönä koti-ikävästä ei ollut tietoakaan, ja muinakaan öinä se ei juurikaan ole häirinnyt meitä. Paitsi n. viiden aikaan aamulla, jolloin sen mielestä olisi jo syytä nousta. Se on kuitenkin meidän taloudessa aivan liian aikainen ylösnousuaika, joten Noppakin on nopeasti rauhoittunut uudestaan nukkumaan. Välillä olemme saattaneet herätä taistelun ääniin, jotka kantautuvat Nopan häkistä. Siellä se on viihdyttänyt itseään temuamalla lelujensa kanssa :)

Päivisin Noppa nukahtelee mihin sattuu, mutta sohvan vierusta on osoittautunut parhaaksi päiväunipaikaksi. Nopan päiväunet vaihtelevat reilun kymmenen minuutin huilitauosta lähes parin tunnin mittaisiin uniin.

Ruokailu
Noppa syö kolme kertaa päivässä nappuloita, joskaan niiden suosio ei ole vielä järinkään huima. Kasvattajallaan Noppa on barffannut ja opiskellut hieman myös kuivamuonan syömistä, mutta ilmeisesti barffi on paljon parempaa kuin mitätön kuivaruoka ;) Olemme yrittäneet erilaisia nappuloidentarjoilumuotoja; niitä on turvotettu ja tarjoiltu kuiviltaan sekä sotkettu jauhelihaa tai piimää joukkoon. Joka kerta Noppa on syönyt vain osan annoksestaan, riippumatta yhtään siitä, kuinka paljon ruokaa on annettu. Toiveissa on, että ruokahalu tässä ajan myötä paranee. Itse lähtisin kuitenkin näin alkajaisiksi siitä, että kyllä koira syö ollessaan tarpeeksi nälkäinen.

Ensimmäisenä iltana Nopan ruokailu oli erityisen huvittavaa seurattavaa (en jostain syystä saanut videota Youtubesta suoraan tähän, mutta linkin takaa siis löytyy :))

                                                  Kasvisruokailu ulkosalla on
                                                  sen sijaan pop!

Ulkoilu
Olemme ulkoilleet Nopan kanssa heti ensimmäisestä illasta lähtien. Asumme kerrostalossa, jonka takana on mukava pieni metsikkö. Siellä on pienen tyypin hyvä kirmailla. Noppa rohkaistuu ulkoiluhommissa jatkuvasti. Ensimmäisenä iltana se ei liikahtanutkaan, kyhjötti vain paikallaan ja tärisi. Äsken kävimme iltaulkoilulla, jonka aikana Noppa sai jo tutuksi rutiiniksi tulleen iltahepulinsa ja vipelsi huimaa vauhtia pitkin ja poikin. Emme ole antaneet Nopan tavata ulkoilun aikana vieraita ihmisiä emmekä koiria. Kauempana suhahtelevat pyöräilijät ja lenkkeilijät toki katsellaan, mutta ei niihin ole vielä tarvinnut kiinnittää muunlaista huomiota. Tänään ostin Nopalle kaulapannan (ensimmäinen lainaksi saatu panta oli liian iso, samoin seuraava, jonka ostin itse. Kolmannella kerralla tärppäsi!) ja siihen tutustuminen sisätiloissa on jo aloitettu. Ihan muutaman päivän sisällä siirrymme siis harjoittelemaan myös hihnalenkkeilyä!

Sisäsiisteys
Sisäsiisteyden kannalta Noppa on aika helppo kaveri. Se ei luonnollisestikaan osaa vielä pidättää, mutta sisällä se hakeutuu pääsääntöisesti aina sanomalehdelle. Ihan joka kerta ei esimerkiksi leikin tiimellyksessä tai koiran säikähtäessä jotain ole ollut sanomalehteä tarpeeksi lähellä, mutta suurimmaksi osaksi olemme vielä saaneet välttyä lattioiden luuttuamiselta :) Ulos olemme kiidättäneet pikkumiehen täältä neljännestä kerroksesta aamulla herätessä, ruokailujen jälkeen sekä illalla ennen nukkumaanmenoa, ja aina uloskin tulee jotain tehtyä.

Muita puuhia
Nopan ura koiraoppilaana on jo päässyt lupaavasti alkuun. Se melkein tunnistaa jo oman nimensä ja harjoittelee lisäksi yksinolemista, luopumista ja luoksetuloa. Luoksetuleva Noppa on tosi iloinen ja valloittava näky!

Tänään Nopalla kävi kylässä ensimmäinen koiravieras, cavalieruros Hamlet. Poikien yhteiselo sujui aluksi Nopan väistellessä Hamletia, mutta loppua kohti saatiin jo leikkiäkin aikaiseksi. Loppujen lopuksi Noppa kävi jo niin ylikierroksilla, että se oli otettava syliin rauhoittumaan. Pian se nukahtikin sitten. Oli mukavaa huomata, miten reipas Noppa oli. Vaikka se aluksi arastelikin, se ei kyhjöttänyt yksinään jossain nurkassa, vaan koko ajan kuitenkin tarkkaili Hamletin puuhia.

                                 Noppa on meidän mielestä aika suloinen!