Päivä kuvina 3/5
Ja haasteen pariin näin tiistai-illan ratoksi!
Aamulla minut herätti pitkäkoipinen karvakorva. Joka muuten nykyään omaa ihailtavat unenlahjat! Se nukkuu juuri siihen asti kuin ihmisväkikin. Jaakon herätessä kuudelta töihin me Noppiksen kanssa käänsimme autuaina kylkeä ja jatkoimme unia. Eilisaamuna -vapaapäivän kunniaksi- havahduin hereille klo 11.40. Ihme juttu, koskaan ennen noin pitkiä unia en ole nukkunut. Mutta niinpä vain kömpi shelttiäinenkin vällyjen välistä auvoisasti haukotellen vasta tuolloin.
Aamiaiseksi taloudessa tarjoiltiin broilerinsydämiä ja kananmuna. Näytti maistuvan.
Aamulenkki hoidettiin fleksilenkkinä. Viiden metrin fleksi on ehdottomasti hyödyllisin kaikista Nopalle tekemistäni hankinnoista. Alkuun ajattelin, ettei Noppis tule ikinä kävelemään siinä kunnolla ja että saisin naapurustossa hullun koira-akan maineen, kun menisin fleksin kanssa solmuun Nopan hiihtäessä omia teitään. Mutta vielä mitä, Noppa käyttäytyy fleksin(kin) kanssa kuin mikäkin mainio koirakansalainen, tulee luokse pyydettäessä (jotta hihnaa saa kiristettyä) ja spurttailee onnellisena jäätyään jälkeen. Mutta mikä parasta, fleksissä kulkeminen on vähentänyt peitsaamista ihan huomattavasti! Koiran kroppa siis kiittää ;)
Aamulenkin jälkeen oli vuorossa mun oma aamupala, blogien lueskelua (ja agivideoista inspiroitumista), pyykinpesua ja kokkailua. Saatuani keiton hellalta porisemasta suunnattiin lähinurtsille hiukan tokoilemaan. Teemana treenien suunnittelu (josko tässä vaiheessa, 11 vuotta koiran kanssa harrastettuaan, alkaisi vähitellen suunnitellakin niitä treenihetkiä...), paikkamakuu ja leikkiminen.
Kolme lyhyttä paikkamakuupätkää lyhyellä välimatkalla. Kielsin kuikuilemasta ympärille ja kehuin aina kun rauhoittui katsomaan eteenpäin.
Leikkimistreeni oli oikeastaan mua itseäni varten, jotta oppisin vielä paremmin hyödyntämään leikkiä palkkauksena. Otettiin kolme seuraamispätkää (kaksi suoraa, yksi 90 asteen käännöksellä), joista palkkasin leikkimällä. En siis heittänyt lelua Nopalle, vaan leikittiin kimpassa.
Sisälle tultua söin (kesäkeittoa, miten lapsuusajan yäk en syö -ruuista tuleekin aikuisena ihan hyviä?) ja tuijottelin katsomosta Klikkaa mua -sarjan päätösjakson. Ihana <3 Sitten vuorossa Nopan kynsienleikkuu ja harjaaminen, minkä jälkeen otettiin lyhyt treenipätkä metallikapulan kanssa.Olen parin viime päivän aikana naksutellut kaikesta kapulaan suuntautuvasta toiminnasta, tänään vähän riehuttiin ja leikittiin kapulan kanssa, ja käväisi se muutamaan otteeseen tokokoiran suussakin. Hienotaitava!
Iltalenkille Haltialaan Tiinan ja poikien kanssa. Mahtireissu, Noppa pysyi huudeilla mukavasti, koirat olivat sulassa sovussa. Lenkin loppuun otettiin vielä kimppapaikkis, Noppa pysyi hienosti Kurun ja Haltin välissä. Aluksi piti vähän kuikuilla, mutta pääsääntöisesti makasi varsin iisisti.
Bussia odotellessa tuli vahingossa räpsäistyä Nopasta tällainen melkein oikeaoppinen seisotusposekin. Aika komea jätkä, vai kuinka?
Kotona pikkumiehelle iltanappulat naamariin, minkä jälkeen tyyppi vetäytyikin jo rakkaan kärmeksensä kanssa parvekkeelle huilailemaan. Ja mulle oli lenkin aikana tehty iso kasa lettuja! <3
Tällä kertaa päivä kuvina -haaste lähtee Ansa-äipälle porukoineen :)
Aamulla minut herätti pitkäkoipinen karvakorva. Joka muuten nykyään omaa ihailtavat unenlahjat! Se nukkuu juuri siihen asti kuin ihmisväkikin. Jaakon herätessä kuudelta töihin me Noppiksen kanssa käänsimme autuaina kylkeä ja jatkoimme unia. Eilisaamuna -vapaapäivän kunniaksi- havahduin hereille klo 11.40. Ihme juttu, koskaan ennen noin pitkiä unia en ole nukkunut. Mutta niinpä vain kömpi shelttiäinenkin vällyjen välistä auvoisasti haukotellen vasta tuolloin.
Aamiaiseksi taloudessa tarjoiltiin broilerinsydämiä ja kananmuna. Näytti maistuvan.
Aamulenkki hoidettiin fleksilenkkinä. Viiden metrin fleksi on ehdottomasti hyödyllisin kaikista Nopalle tekemistäni hankinnoista. Alkuun ajattelin, ettei Noppis tule ikinä kävelemään siinä kunnolla ja että saisin naapurustossa hullun koira-akan maineen, kun menisin fleksin kanssa solmuun Nopan hiihtäessä omia teitään. Mutta vielä mitä, Noppa käyttäytyy fleksin(kin) kanssa kuin mikäkin mainio koirakansalainen, tulee luokse pyydettäessä (jotta hihnaa saa kiristettyä) ja spurttailee onnellisena jäätyään jälkeen. Mutta mikä parasta, fleksissä kulkeminen on vähentänyt peitsaamista ihan huomattavasti! Koiran kroppa siis kiittää ;)
Aamulenkin jälkeen oli vuorossa mun oma aamupala, blogien lueskelua (ja agivideoista inspiroitumista), pyykinpesua ja kokkailua. Saatuani keiton hellalta porisemasta suunnattiin lähinurtsille hiukan tokoilemaan. Teemana treenien suunnittelu (josko tässä vaiheessa, 11 vuotta koiran kanssa harrastettuaan, alkaisi vähitellen suunnitellakin niitä treenihetkiä...), paikkamakuu ja leikkiminen.
Kolme lyhyttä paikkamakuupätkää lyhyellä välimatkalla. Kielsin kuikuilemasta ympärille ja kehuin aina kun rauhoittui katsomaan eteenpäin.
Leikkimistreeni oli oikeastaan mua itseäni varten, jotta oppisin vielä paremmin hyödyntämään leikkiä palkkauksena. Otettiin kolme seuraamispätkää (kaksi suoraa, yksi 90 asteen käännöksellä), joista palkkasin leikkimällä. En siis heittänyt lelua Nopalle, vaan leikittiin kimpassa.
Sisälle tultua söin (kesäkeittoa, miten lapsuusajan yäk en syö -ruuista tuleekin aikuisena ihan hyviä?) ja tuijottelin katsomosta Klikkaa mua -sarjan päätösjakson. Ihana <3 Sitten vuorossa Nopan kynsienleikkuu ja harjaaminen, minkä jälkeen otettiin lyhyt treenipätkä metallikapulan kanssa.Olen parin viime päivän aikana naksutellut kaikesta kapulaan suuntautuvasta toiminnasta, tänään vähän riehuttiin ja leikittiin kapulan kanssa, ja käväisi se muutamaan otteeseen tokokoiran suussakin. Hienotaitava!
Iltalenkille Haltialaan Tiinan ja poikien kanssa. Mahtireissu, Noppa pysyi huudeilla mukavasti, koirat olivat sulassa sovussa. Lenkin loppuun otettiin vielä kimppapaikkis, Noppa pysyi hienosti Kurun ja Haltin välissä. Aluksi piti vähän kuikuilla, mutta pääsääntöisesti makasi varsin iisisti.
Bussia odotellessa tuli vahingossa räpsäistyä Nopasta tällainen melkein oikeaoppinen seisotusposekin. Aika komea jätkä, vai kuinka?
Kotona pikkumiehelle iltanappulat naamariin, minkä jälkeen tyyppi vetäytyikin jo rakkaan kärmeksensä kanssa parvekkeelle huilailemaan. Ja mulle oli lenkin aikana tehty iso kasa lettuja! <3
Tällä kertaa päivä kuvina -haaste lähtee Ansa-äipälle porukoineen :)
Hieno Nobi, ja ihanan touhukas päivä :) Miten se reagoi paikkamakuussa, kun kielsit väärän toiminnan? Oliko asian suhteen ihan ok, ja ymmärsi mitä haettiin?
VastaaPoista