Maa kutsuu!

Lauantai-iltana päivitin tavoistani poiketen facebookiin agilitytreenikuulumisia. Suurin osa fb-kavereistani kun on ei-koiraihmisiä, niin olen ajatellut, että koiraihmiset saa lukea kuulumiset blogista. Viimeisimmät agilityt kumminkin saivat aikaan niin suuren ahaa-elämyksen, että se oli pakko jakaa koko kansalle:

Koirapäivitys! (Eli älä lue, jos agility ja pohdiskelut ei kiinnosta.) 

Tänään treenattiin ohjauskuvioita. Hyvä niin, koska viime viikkojen onnistuneet 

melko simppelit juoksenteluradat oli leijuttaneet mut pilvilinnoihin ja 

kuvittelin, että mehän osataan. Tänään siis paluu maan pinnalle! Ei me osata.

Mä olen aina myöhässä, liian hidas ja eksyn matkalla esteeltä seuraavalle. 

Noppa on nopea ja sillä palaa käpy kun sitä ei osaa ohjata. 

Mutta vaikka treenikaverit saattoikin tänään luulla, että meidän sohellukset harmitti 

mua, niin näin ei ollut. Pitkästä aikaa mulle heräsi ihan supersuper kipinä 

treenaamiseen, kun ymmärsin ihan konkreettisia juttuja, jotka meillä ei vielä toimi.

Tiivistetysti siis: näköjään sieltä omista sfääreistä on välillä ihan 

terveellistä tipahdella maan kamaralle.

Ohjelmassa siis pitkästä aikaa ohjaustreeniä. Valssi on teoriassa tuttu, ja oon saattanut jollain radalla sitä epähuomiossa käyttääkin, mutta enpä oikeastaan voi sanoa osaavani sitä. Ainakin onnistuin valssitreeneissä sekä eksymään että kadottamaan koiran, kun pää meni siinä ihan pyörälle. Takaaleikkaus, käsitteenä täysin vierasta kieltä, onnistui ehkä vähän paremmin. Ainakin näin koko ajan koiran (ja seuraavan esteen), vaikka meinasinkin juosta päin esteitä.

Nopalla meni treeneissä harvinaisen lujaa, mikä yhdistettynä haparoivaan ohjaukseen oli vähän hasardi yhdistelmä. Mutta selvittiin, ja saatiin paljon uutta treenaamisen aihetta!

  

 

Olipa hyödyllistä ja kertakaikkisen nöyryyttävää saada pitkästä aikaa videomatskua. Mulla on näköjään edelleen ihan käsittämättömän kumara asento, kädet huitoo edelleen aika tavalla ja kädellä tehtävät ohjaukset on tuollaisia hätäisiä huitaisuja. Lisäksi juoksentelen varsinkin tuossa takaaleikkauspätkässä ihan kummallisia reittejä, melkein päin esteitä.

Mutta senpä takia näitä videokidutuksia vissiin onkin tarkoitus harrastaa, että itse oppisi jotain?