Kevään sankarittaret

Ainu (ja kieli), Siiri ja Selma

Vihdoin "lappalaisyhdyskunnalle", kuten Siirin kasvattaja osuvasti ilmaisi, omistettu kokonainen postaus! <3

Kevät on meidän perheessä varsinaista juhla-aikaa, kun kuukauden sisään vietetään kolmen koiran ja kahden ihmisen synttärijuhlia. Koiraosastosta kevään juhlaputken aloitti Selma, kun hän täytti 29.4. jo yksitoista vuotta! Heti seuraavana päivänä, 30.4., vietettiin Siirin 14-vuotissynttäriä! Hännänhuippuna perässä tulee pian myös Ainu, joka saavuttaa yhden vuoden virstanpylvään 13.5.

Ainu ja Siiri

Nyt on siis juhlittu jo mustia vappupalloja, Siiriä ja Selmaa, jotka alkavat olla jo todellista ikäneito-osastoa. Vanhan koiran kohdalla jokainen synttäripäivä tuntuu merkitykselliseltä, voihan se olla jo viimeinen kaikista. Siirin kohdalla olemme jo ainakin kerran arvelleet, ettei seuraavaa synttäripäivää/joulua/juhannusta/uuttavuotta tule, mutta niin vaan on mummokoira mennä porskuttanut!

Tammikuussa 2016 olen näköjään jo kirjaillut ensimmäisiä luopumisajatuksia Siirin kohdalla, mutta onneksi ne jäivät silloin vielä ajatuksiksi. Pidetään peukkuja ja toivotaan kovasti meille ihania yhteisiä ja arvokkaita hetkiä Siirin kanssa! <3

Selma ja ylhäinen yksinäisyys
Ainu-Vainulainen

























Selmalla kaikki on paremmin kuin hyvin. Se rakastaa ystäväänsä Ainua ja viilettää Ainun kanssa menemään tuhatta ja sataa, 11 ikävuotta eivät tosiaankaan näy mihinkään. Selma on myös oikein terve tapaus, joten siitä ei ole tarvinnut kantaa minkäänlaista huolta tai murhetta. Selma tyytyy vähään ja jää kieltämättä hiukan itseään hyvin ilmaisevan Siirin taustajoukkoihin :D Toisaalta Selma ei kyllä kaipaakaan mitään jatkuvaa huomiota, toisin kuin Siiri... Erakkoluonteessa on puolensa!

Ja Ainu. No Ainu on Ainu. Päivänä eräänä mulle tuli mieleen, että jos Selma elää omassa menninkäiskuplassaan ja Siiri puolestaan on sisimmässään ihminen, niin Ainu taitaa elää yksisarvisten maassa. Yksisarvisten maassa kaikki (siis ihan kaikki) on ihanaa ja ihmeellistä, tavallinen arkikin on täynnä taikapölyä, kaikilla on hempeän väriset siivet, joilla lennellä huolettomasti, kellään ei ole murheita ja kaikki ovat iloisia kuin pienet yksisarvislapset. Saatteko juonesta kiinni? :D

Sankarit kerjuulla. Kaikki kuvat (C) koirien ykköshuoltaja eli äiti

Paljon onnea rakas etälaumatrio, olette edelleen kovin rakkaita ja mielessä päivittäin! Siirille toivon hyviä ja tärkeitä hetkiä omien ihmisten kanssa niin kauan kuin hyvältä tuntuu; Selmalle puolestaan nopeita jalkoja ja iloista mieltä, joiden ylläpidosta Ainu on hyvin ottanut vastuunsa. Ja Ainu-Vaikkukorvalle monia iloisia vuosia, onhan ihmeellinen elämä vasta ihan alkumetreillä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohti parempaa elämää

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Kasvua, leikkitreffejä ja korva-ajatuksia