Kun koira tuli kotiin

17 viikon ikä tuli täyteen keskiviikkona 26.6. Tuttuun tapaan reissattiin silloin Mustiin ja Mirriin punnittavaksi ja ostoksille. Mukaan lähti tällä kertaa harvapiikkinen kampa. Painoa ei ollut tullut viime viikosta yhtään lisää, joten 17-viikkoisen Nopan paino on edelleenkin 4,5 kg . Kotona mitattiin korkeus, joka myös oli viime viikon tapaan 34 cm . Koska Noppa on hoikka poika, päätimme Jaakon kanssa yksissä tuumin lisätä sen ruokamäärää hiukan. Tähän asti se on syönyt nappuloita n. 3,5 desiä päivässä, ja nyt päätimme lisätä määrää n. 4,5 desiin. Liekö kuumuus koiraa vaivannut, mutta vielä se ei ole jaksanut syödä kuin yhden isomman annoksen loppuun asti. Toisaalta taas maha tuntuu olevan taas hieman sekaisin (tästä syytän myös hellettä sekä Nopan jatkuvaa ruohostamista), eikä ruoka ehkä siksikään ole maistunut normaaliin tapaan. Valitettavan yleinen näky nykyään. Vaikkei fyysistä kasvua olekaan tapahtunut, on Nopasta silti tulossa Iso Mies. Hampaat ovat nimittäin r...

Noppa on vihdoin muistanut, että a) se on koiranpentu ja b) koiranpennut yleensä tuhoavat asioita. Tähän asti olemmekin saaneet ihastella kaunista (köh..), siistiä ( köhköh...) ja ennenkaikkea tuhoamatonta kotiamme. Eteisessä on lipasto, josta löytyy pipot ja hanskat sun muut. Alalaatikossa majailevat naisihmisen varustukseen satunnaisesti kuuluvat sukkahousut ja legginssit. Lipaston kahvat ovat Nopasta hyvän makuisia. Tällainen näky odotti eilen kotiin palaavaa Jaakkoa. Onneksi tuhotyön kohteeksi olivat valikoituneet basic-sukkikset joidenkin vähän kivempien sijaan :D Lipaston kahvojen etikkakäsittelyllä ei ole vaikutusta. Lähdenpä siis tabasco-ostoksille.

Mittarissa neljä kuukautta! Tuo maagiset 16 viikkoa, jolloin tehosterokotteetkin on saatu pistettyä ja pentu ei olekaan enää pentu vaan Nuori Koira. Not. Ollaanhan me tätä hetkeä odotettu, lähinnä että päästään testailemaan koirapuistoilua. On käynyt selväksi, että sitä helpommin Nopalla karkaa mopo lapasesta, mitä harvemmin se pääsee kirmailemaan vapaana. Ja nyt sitä pian pääsee harjoittamaan ihan sallitusti aidatulla alueella! Ollaan me aiemminkin lenkkeilty koira irti, lähes päivittäin. On vain ollut pakko etsiä jokin pieni nurmialue, jossa herran voi laskea vapaaksi päästelemään höyryjä. Vielä tosin olisi ilmeisesti maltettava pari viikkoa ennen koirapuistoilua, sillä sen verran kuulemma rabiespiikillä varoaikaa olisi syytä olla. Vai miten olette te lukijat toimineet? Varoaikoja vaiko eikö? Eilen kävimme Malmin Apexilla hakemassa tehosterokotuksen sekä rabiespiikin. Rabieksen jälkeen Nopan oli vähän nyyhkäistävä ja kieltäydyttävä nameilla herkuttelusta, mutta ulos päästyämme...

Vuoden ikäinen cavaljeerimies Hamlet on Nopan (ja meidän ihmisten) mielestä ihana koira. Reilu viikko sitten tapasimme sukulaiskoiran (omistajat sukulaisia, koirat eivät, mutta sukulainen silti :)) pihaleikkien merkeissä. Joku (minä?) on joskus sanonut, että Nopalta löytyy pomppua. Häntä taitaa tässä kuvassa olla sellaista veivattavaa kampimallia :D  Muodostelmavoimistelussa vuorossa kuperkeikka. Hampun omistajan Saran mielestä Noppa näyttää tässä jättiläismyyrältä. Eilen treffasimme Hamppua omistajineen Haltialassa, jossa kävelimme tunnin mittaisen lenkin. Muitakin kulkijoita oli pitkästä aikaa aurinkoisen ilman johdosta aika runsaasti, joten suurin osa lenkistä taitettiin koirat kytkettyinä. Onneksi alkumatkasta pojat ehtivät vähän rallaamaankin! :)   Majakka ja perävaunu? Noppa ja työtoverit. Lammaspaimenta ei ainakaan tämän kohtaamisen perusteella ole Nopasta odotettavissa. Lampaat eivät kiinnostaneet sitä nimittäin yhtään...

Tiistai-iltana pakkasin Nopan, häkin, repun ja itseni junaan kohti Lappeenrantaa. Reissun tarkoituksena oli toimia koiravahtina Siirille ja Selmalle (sekä kanavahtina Kukko-Erwardille herrasväkineen) isäntäväen lomareissun aikana. Lahdessa mukaan kyytiin hyppäsi siskoni, minkä seurauksena autuaasti alkumatkan koisaillut Noppa oli Hyvin Virkeä koko loppumatkan. Keskiviikkopäivän saimme vielä nautiskella muun perheen seurasta mm. mökkeilyn merkeissä. Noppa pelasi veljeni kanssa jalkapalloa (miten tuollainen pallon muoto voi vetää koiralasta niin hurjasti puoleensa?) Selmalla ja Nopalla alkoivat leikit sujua jo hienosti. Sen sijaan ässäkoirien omat leikit olivat Nopasta aika rajuja ja jänniä, joita oli turvallista seurata pienen matkan päässä. Torstai oli tämän reissun ainut oikeasti lämmin ja aurinkoinen päivä, joten roudasin jälleen koko lauman mökille. Helpoin tapa hoitaa kolmen koiran lenkitykset ;) Noppa kävi jälleen uimassa, jälleen kerran luiskahdettuaan...

Pienen koiran sielunelämä ja aivojen pikkiriikkisten hiukkasten pikkuruiset liikkeet ihmetyttävät meitä ihmisiä päivästä toiseen. Miten se nyt noin teki? Mitähän toi tarkoittaa? Noppa-Nobel on hiljainen poikanen. Ei ollenkaan haukkuherkkä, mitä etukäteen shelttiä ottaessamme jännäsimme. Tosin, kun lappalaisiin on tottunut, mikään ei tunnu enää miltään... :D  Noppa haukkuu siis hyvin harvoin, mutta kaikenlaista muuta ääntä se kyllä pitää. Leikkimurinaa, unimaiskutusta, vingahduksia ja kuikutusta kaikilta mahdollisilta äänenkorkeuksilta. Välillä se selvästi kysyy: "Kuiiii?". Välillä se puolestaan huokailee: "Iuuuhhh". Niin, ja tietysti Noppa kähättää (vai kähkättää, mitenhän tän nyt sanoisi..)! "Kähkähkähkäh" on hyvin tuttua ääntä ponnekkaiden leikkien yhteydessä, kielen viistäessä maata. Mutta haukkua on kuultu hyvin harvoin. Muutaman kerran maalla ollessamme Noppa on haukahtanut sisälle yllättäen tullutta ihmistä. Silloinkin on kyse ollut vain haukahtami...

Tänään saapui se päivä, kun Nopan piti olla elämänsä ensimmäistä kertaa yksin "koko päivä". Tämä tarkoittaa seitsemää tuntia, kun normaalisti Noppa joutuu olemaan maksimissaan nelisen tuntia yksin. Meillä on koiran kannalta aika ideaali tilanne, kun mun ja Jaakon työajat menevät (meidän ihmisten kannalta ikävästi) ristiin. Yksinolo sujuu Nopalta hyvin. Joskus alkuaikoina se saattoi jäädä huutamaan perään ja hyppimään (tai äänistä päätellen paremminkin juoksemaan) ovea vasten. Nykyään ei tällaista ongelmaa ole, kunhan sille vain muistaa antaa jotakin puuhasteltavaa (yleensä puruluun). Kotiintulijaa on useimmiten vastassa uudelleen sisustettu eteinen, eli Nopan kankainen kevythäkki on vaihtanut paikkaa. Kerran Jaakko oli löytänyt kotiin tullessaan Nopan nukkumasta katolleen käännetystä häkistä. :D Tänään meidän piti mennä moikkaamaan Paavoa ja Mysiä , mutta Noppa oli mun vielä töissä ollessani oksentanut keltaista nestettä, ja tyypin vatsakin oli ollut vähän löysällä, j...

14 viikkoa vanha Noppa painaa 3,9 kg ja on 33 cm korkea. 14-viikkoispäivään kuului jo totuttuun tapaan junaretki Malmin Mustiin ja Mirriin. Siellä punnitsin Nopan painoksi 3900 g (+100 g edellisviikosta), ja kotona mitattiin korkeudeksi 33 cm (+ 1 cm edellisviikosta). Mustista ja Mirristä mukaan tarttui myös pari Musch -pötköä, naudanlihaa ja uutena kokeiluna kalaa. Ajatuksenamme Nopan meilletulosta saakka on siis ollut ruokkia sitä pääosin nappuloilla, mutta lisätä joukkoon satunnaisesti myös barf-aineksia. Viime aikoina tämä barffauspuoli on ollut hävyttömän huonolla tolalla, eli muutamaan viikkoon Noppa ei ole saanut herkutella liharuuillaan. Yhtenä tekijänä tässä on ollut omistajien saamattomuus. Äsken sain vihdoin aikaiseksi jakaa Muschin broilerinsiivet isommasta pussista pieniin annospusseihin. Tämän tehtävän mahdottomuus piili siinä, että isossa pussissa siivet olivat jäätyneet valtavaan yhteen könttään, ja niiden irrotteleminen vaati lämmintä vettä. Aikaahan tähän...

Helle on saapunut Helsinkiin! Tämä tarkoittaa siis sitä, että Nopan kanssa lenkkeillään aamun ja illan viileydessä ja päivisin pitäydytään vain lyhyissä pissatusulkoiluissa. Tässä helteen keskellä hikoillessa onkin ihan unohtunut esitellä meidän uusin leikkituttavuus, kääpiösnautserineiti Mila, jonka kanssa Noppa pääsi rallaamaan viime torstaina. Toinen oli niin piiiiieni <3 Tuijotuskilpailu Juoksukuvat eivät oikein onnistuneet, thanks to Noppa, jolla vauhtia piisasi liiankin kanssa:   No, pääasia oli, että tyypit saivat juoksennella. Vaikka Nopan ja Milan kokoero olikin aika iso, leikit sujuivat hyvin alkukankeuden jälkeen. Pääasiassa Noppa kaahotti ympyrää ja Mila katsoi ja hyökki välillä perään. :D Eilen uhmasimme hellettä ja tallustelimme pahimmassa iltapaahteessa läheiselle jalkapallokentälle seuraamaan ystävämme Saran joukkueen peliä. Hiukan kyllä emmitytti ottaa koira paahteeseen mukaan, mutta pakkasimme litroittain vettä laukkuun ja löysi...

Juho, Sara ja Hamlet kävivät meillä tänään juhlistamassa (allekirjoittaneen synttäreitä) ja alkavaa kesää. Illalla päätimme lähteä juoksuttamaan koiria, mutta lopulta päädyimmekin tutustumaan Haltialaan . Myöhäisestä kellonajasta huolimatta pääsimme katselemaan eläimiä, mikä ilahdutti suuresti meitä ihmisiä ja hieman jännitti koiraosastoa. Kävelimme maatilan ympäristössä myös pienen hihnalenkin, ja upea ja lämmin kesäilta houkutteli hieman myös valokuvauksen saloihin. Tässä siis kuvakuulumisia tältä illalta:   Aika komea sarvipää!  Sekä pieniä, suloisesti kirmailevia vasikoita. Hampun piti päästä kuvaan mukaan. Koirien kanssa tutustumassa vuohiin.  Häkellyttävän tyyni ja kaunis Vantaanjoki. Ja tottakai poseerausta. Meidän pikkuruinen perhe <3