Pieni terminaattori

Noppa on vihdoin muistanut, että a) se on koiranpentu ja b) koiranpennut yleensä tuhoavat asioita. Tähän asti olemmekin saaneet ihastella kaunista (köh..), siistiä ( köhköh...) ja ennenkaikkea tuhoamatonta kotiamme.

Eteisessä on lipasto, josta löytyy pipot ja hanskat sun muut. Alalaatikossa majailevat naisihmisen varustukseen satunnaisesti kuuluvat sukkahousut ja legginssit. Lipaston kahvat ovat Nopasta hyvän makuisia.


Tällainen näky odotti eilen kotiin palaavaa Jaakkoa.

Onneksi tuhotyön kohteeksi olivat valikoituneet basic-sukkikset joidenkin vähän kivempien sijaan :D

Lipaston kahvojen etikkakäsittelyllä ei ole vaikutusta. Lähdenpä siis tabasco-ostoksille.

Kommentit

  1. Susu26. kesäkuuta 2013 klo 13.01

    Hampaita jo kutkuttaa? :)

    VastaaPoista
  2. Kirsi26. kesäkuuta 2013 klo 15.31

    Meillä toimi apteekista ostettava inkivääriöljy (tai jokin muu mauste neilikka). Onneksi tuokin on ohimenevää vaihetta :-)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohti parempaa elämää

Kuva
Tänään meillä vieraili eläintenkouluttaja Liisa Tikka koirakoulu Masseterista . Aiheena oli nimenomaan tuo Nopan kummallinen pelkokäyttäytyminen Jaakkoa kohtaan joissakin tilanteissa. Tästä olen blogiinkin kirjoitellut mm. täällä ja täällä . Metsänhenki Aluksi istuimme alas ja pohdimme erilaisia syitä Nopan käytökselle. Kertauksen vuoksi: Noppa ei pelkää Jaakkoa tosiaankaan aina. Aamuisin se loikkaa intoa puhkuen herättämään Jaakon. Myöskin silloin, kun minä olen kotona, elämä on varsin auvoisaa. Välillä Noppa ei kuitenkaan halua lähteä Jaakon kanssa lenkille tai ottaa Jaakolta ruokaa vastaan. Syksyllä pojat kokeilivat temppujen harjoittelua yhteisenä puuhanaan, ja tällöin edettiin pikkuhiljaa siihen, että Noppa ei enää uskaltanut leikkiä Jaakon kanssa palkkaleikkejä. Namit kyllä kelpasivat. Liisan veikkaus Nopan käytökseen oli sama, mitä olimme jo itsekin pohtineet. Että Noppa olisi jossakin tilanteessa joskus päässyt säikähtämääm jotakin hiuksenhienoa pikkujuttua. Liisan muk...
Lue lisää

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Kuva
Viime postauksessa mainitsinkin Nopan silmien rähmimisestä. No, apteekista ostetun silmähuuhteen avulla oireet hävisivät -palatakseen takaisin alkuviikosta. Tänään varasin sitten vihdoin ja viimein ell-ajan. "Pitää silmiä auki normaalisti. Pupillit symmetriset, valorefleksit normaalit. Luomien asennot normaalit, ei ylimääräisiä ripsiä tms mikä aiheuttaisi ärsytystä. Kyynelkanavat toimivat. Sidekalvot ärtyneet, etenkin oikeassa silmässä. Vilkkuluomien alapinnoilla imukudosrakkulaa. Sarveiskalvot siistit, ei haavoja, oikeassa silmässä lievää ahavoitumista mahdollisesti hankaamisen seurauksena." Diagnoosina siis rakkulainen sidekalvontulehdus molemmissa silmissä. Eläinlääkärin mukaan ko. tulehdus on nuorille koirille tyypillinen, ja liittyy koiran immuunijärjestelmän kehittymiseen. Ikävä juttu on se, että oireilu voi jatkua aikuisikään saakka. Lieväoireisena toistuva tulehdus ei onneksi vaadi lääkehoitoa, vaan hoidoksi riittää esim. silmien huuhtelu. Toivotaan nyt kuitenk...
Lue lisää

Kasvua, leikkitreffejä ja korva-ajatuksia

Kuva
Tänään Noppa täyttää 11 viikkoa. Viikon kuluttua vuorossa on kolmikuispäivän kunniaksi rokotusreissu eläinlääkäriin. Tänään juhlistettiin taas uutta viikkoa leikkitreffien ja Musti&Mirri -reissun merkeissä. Asemalla tuuli ja korvat lepattivat. Matka Mustiin&Mirriin taittui taas junassa, eivätkä Malmin asema tai kauppakeskus aiheuttaneet minkäänlaista hämmennystä. Kerranhan täällä on jo oltu, joten mitäpä sitä enää hötkyilemään. Mustissa&Mirrissä suoritimme 11-viikkoispunnituksen, vaaka näytti 3,1 kg. Ostimme mukaan myös aktivointipallon, joka voidaan aina välillä jättää Nopan yksin jäädessä sille pyöriteltäväksi. Aluksi piilotin herkkuja wc-paperirullan hylsyihin tai kananmunakennoihin, mutta Noppa silppusi ne n. miljoonaan osaan. Ehkäpä pallon kanssa samanlaista tuhoa ei synny ;) Testattiin palloa samantien, kun annoin Nopan päivänappulat siinä.                    ...
Lue lisää