Kärryille taas

Nimittäin kärryille kuulumisten päivityksessä. Sitten edellispostauksen ollaan ehditty zeneillä kertaalleen, aksailla kertaalleen ja viettää pitkä viikonloppu landellakin.

Eräät meistä ottavat valokuvattavana olemisen hyvin vakavasti.

Viime viikon zen-kerta oli oikeastaan terapiakerta mulle. Käveltiin kouluttajan kanssa lenkki, juttelin Nopasta ja lopuksi treenattiin sitä, että vieras ihminen tuli juttelemaan mulle. Treenipaikkana meillä oli Etelä-Haagan Shelli, jossa tohinaa ja porukkaa riitti tavallisena arki-iltanakin. Niin ja se terapeuttinen osuus: selvästikään en itse meinaa tajuta sitä työmäärää, mitä olen Nopan kanssa tehnyt. Olin taas kerran ihan hämmästynyt siitä, kun minulle sanottiin, että olen tehnyt hyvää työtä ja osaan toimia koirani kanssa luontevasti ja hyvin. Jäipä hyvä mieli, kunnon tsemppi pitkästä aikaa!

Viikko sitten torstaina muistin ja ehdin pitkästä aikaa käydä Purinalla treenailemassa Nopsukan kanssa. Toinen sisäkentistä oli varattu, joten me suunnattiin suosiolla ulkokentälle. En nimittäin vielä usko Nopan pystyvän hommiin, jos viereisellä kentällä mekastetaan. Mutta mikäs ulkona treenaillessa, hyvä oli sää ja seurakin paras mahdollinen ;) Lämmiteltiin (siis toki oltiin tehty ennen treeniä puolen tunnin reipas lämppälenkki spurtteineen päivineen) hyppyneliöllä, jossa tehtiin välistävetoja. Pitää vaan muistaa (ja ehtiä ;)) itse olla ajoissa, niin hyvä tulee. Varsinaisena treenin aiheena meillä oli kontaktit, joita treenailtiin etupalkalla puomin kanssa. Noppa pysähtyy käskystä ja korjaa tarvittaessa käskystä, mutta ei nappaa kontaktia itsekseen. Pitäisikö sen? Auttakaa te viisaammat! Pitäisi vissiin?


Pienenä välipalana tauon jälkeen rallateltiin hetki putken ja parin hypyn kanssa, ja lopuksi paukuteltiin keinua. Keinu olikin vähän jännä juttu, jota piti vähän kierrellä ja kaarrella, mutta muutama hyvä pamautus saatiin tehtyä.

Aksailujen jälkeen lähdettiin viikonlopun viettoon landelle. Siellä ei mitään ihmeellistä. Mummokoirat porskuttavat entiseen malliin, Siiri etsii jokaisen "tässä oli viime viikolla lunta" -paikan ja kierii siinä antaumuksellisesti ja Selma ei voi iltapimeällä mökkeillä, koska pimeys ja takkatuli huijuijui. Aurinko ei näyttäytynyt kertaakaan välillä torstai-maanantai, ja ihmisväki riensi pikkujouluista toisiin, harjoitteli kolmansiin ohjelmaa ja yritti ehtiä nukkumaankin, joten aika vähäiselle aktiviteetille jäi koirujen elämä.

Yin ja yang landen tapaan! :D

Noppa taantuu landella pieneksi pölvästiksi. Harhautuu hajujen perässä lenkillä omille teilleen ja kadottaa korvansa. Kiljuu (kyllä, uskokaa tai älkää) jokaiselle autolle. Kulkee autoteillä ympärilleen pälyillen ja korvat luimussa, "koska tästä meni viime kerralla ainakin yksi auto!" Muuttuu hysteeriseksi, korvattomaksi ja kovaääniseksi karvakasaksi, jos lenkillä vastaan tulee ihminen tai koira (mitä toki tapahtuu hyvin harvoin).

Siirin ja Nopan suhde on edelleen hiukan jännittynyt, eikä se siitä muuksi taida muuttuakaan. Siirille Noppa saattaa kilahtaa, Selmalle ei koskaan. Onneksi pakka pysyy pääsääntöisesti hyvin kasassa. Tällä landereissulla Noppa kilahti ensimmäistä kertaa tositosi pitkään aikaan tilanteessa, jossa molemmat ahmatit olivat tarkkailemassa ruokien laittamista kuppeihin. Mistä moinen mahtaa johtua? En ole todellakaan mikään koirien käyttäytymisen asiantuntija, mutta sellaista olen miettinyt, että Nopalla on hiukan tulenarat välit koiriin, joiden arvoasemaa se ei tahtoisi uskoa. Siiri, ehdoton pomo, vaikka Noppakin haluaisi olla pomo. Selmaa ei ole mitään syytä pomottaa, koska se ei ole millään lailla pomoainesta. Hamlet, samanikäinen uros, jonka pomo Noppa haluaisi olla. Sanni, vanhempi narttu, jonka pomo Noppa myö haluaisi olla.

No, jo riittää pohdinnat. Reissu oli kuitenkin hyvä ynnä onnistunut, ja jo kahden ja puolen viikon päästä pääsemme sinne piiiiiitkälle ja ansaitulle joululomalle!

Pyysin häntä poseeraamaan kannolla. Tämä oli asento, jonka hän päätti valita.

Kommentit

  1. Mitä tarkoittaa "ei nappaa kontaktia itsekseen"? En ihan päässyt kiinni ongelmaan. Osaako siis suorittaa puomin kokonaan? Tarviiko erikseen pysäytyskäskyn lopussa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Ei kannattais kirjoittaa kovin myöhään illalla, kun tekstistä tulee mitä tulee :D Me ollaan tehty tosi vähän kokonaista puomia, ja lähinnä keskitytty vaan alastulokontaktiin. Noppa siis tarvii pysäytyskäskyn pysähtyäkseen, eli ilman käskyä ei stoppaa. Ja jos käsky tulee liian myöhään, se ei enää pysähdy, ja vastaavasti liian aikaisin annetulla käskyllä se pysähtyy liian ylös. Eli ei ilmeisesti ihan vielä hoksaa ideaa?

      Poista
  2. Eli ei taida tietää mitä siltä vaaditaan :-) Paikkaa voisi varmaan vahvistaa naksuttimen kans. Itsestä ideaalein tilanne olis jos yksi käskysana tarkoittas koko puomin suorittamista. Meillä kiipee tarkoitaa puomin juoksemista läpi ja pysähtymistä etutassut maassa ja takatassut puomilla. Toimii hyvin treeneissä, mutta meillä onkin erikseen kisapuomi ;-) Nyt pikkuhiljaa matkalla oikeaan suuntaan. Eihän Noppis saa palkkaa, jos ei pysähdy, kyl se pikkuhiljaa oppii. Vois käyttää jotain spesiaaliherkkua puomitreenissä. Menetys kirpasee kuitenkin ahmatteja.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohti parempaa elämää

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Kasvua, leikkitreffejä ja korva-ajatuksia