Ekoja kertoja

Sitten edellisen kirjoituksen Nutulle on tapahtunut vaikka mitä jänniä juttuja ekaa kertaa sen pienen elämän aikana!

Eka rokotus ei pikkuneitiä juuri hetkauttanut. Hän halusi itse kävellä kotoa Mevettiin ja takaisin, odotusaulan lattialla hän hengaili lunkisti ja eläinlääkärin pöydällä pönötti kuin vanha tekijä ja popsi herkkuja. Rokotuksen jälkeen pussasi lääkäriä.

Rokotuksen jälkeen käytiin kotona nukkumassa pikapäikkärit ja suunnattiin Nutun ekalle junamatkalle keskustaan. Siellä suuntana oli Stockmann ja Mustin ja Mirrin Trimmis, jossa Nuttu pääsi vieraan ihmisen käsiteltäväksi ja kopeloitavaksi. Vähän pentuhaituvia harjailtiin ja kynnet leikattiin, ja pientä vastaanpyristelyä lukuunottamatta Nuttu oli käsittelyssä oikein nätisti. Kotiin huristettiin bussilla, jossa nukkumapaikaksi oli ihan pakko saada viereisellä penkillä lojunut reppu.

Sisarustreffit eivät kuulu ekoihin kertoihin, kun siskojen ja veljen kanssa on tullut jo pariinkin otteeseen leikittyä. Mutta tämä on hirveän kiva kuva!

Ollaan tehty Nutun kanssa myös tyttöjen reissu mökille, kun Jaakko ja Noppa jäivät kotimiehiksi. Pikkutyyppä nukkui parituntisen junamatkan mennen tullen, eikä antanut menomatkalla lemmikkivaunua terrorisoivan räksyttäjäkoiran häiritä oloaan millään tavalla.

Perillä Nuttu sujahti lappalaislaumaan varsin sulavasti. Ainu ja Selma -erityisesti Ainu- tykkäsivät leikittää, ja Siiri puolestaan suhtautui ystävällisen välinpitämättömästi. Siiristä Nuttu taisi kuitenkin eniten tykätä ainakin liehakoinnista päätellen; jonkinlainen saavuttamaton unelma ilmeisesti :D Nuttu kävi varmaan parikymmentä kertaa päivässä tanssimassa Siirille, mutta mummokoiran sydän ei sulanut.

Mökillä Nuttu -kuten jokainen koiranpentu- mulahti Saimaaseen Ainun kannustaessa vieressä. Ilmeisesti pikkuxelttikin osaa uida, ja vesi oli muutenkin varsin kiinnostava elementti, vaikka vesisade ja lätäköt edelleen ällöttävätkin.

Mökkireissun jälkeisellä viikolla vein Nutun yökylään ystävälleni. Pieni lähiökoira pääsi tutustumaan Kallion vilskeeseen! Nuttu marssi hoitopaikkaansa häntä pystyssä sisälle ja asettui heti taloksi; kuulemma oli ollut kuin kotonaan.

Torstaina ikämittariin tuli kokonaiset 14 viikkoa. Sen kunniaksi Nuttu opetteli hyppäämään rahille, ja tätä riemua se onkin harrastanut päivittäin useasti. Niin pitkään kuin rahillemeno ja sieltä alas loikkaaminen ovat hallittuja, ei olla puututtu asiaan, mutta iltahepulien iskiessä mahaplätsit rahilta lattialle ovat saaneet meidätkin rajoittamaan hyppelyä.

Täällä kaikki siis hyvin! :) Tulevalla viikolla saadaan niin päivä- kuin yövieraitakin, ja Nuttu pääsee tutustumaan ekaa kertaa pikkuiseen ihmisvauvaan. Veli-Paavo ja Sannikin tulevat pitkästä aikaa moikkaamaan, voi Nopan riemua! Pienenä haaveena olisi päästä lauantaina pitkästä aikaa Koivikseen treenaamaan agihommia, saapa nähdä josko Nuttukin pääsisi juoksemaan putkeen!