Tokoa yksin ja yhdessä + EKAT KISAT!
Maanantaina ostin Nopalle viisimetrisen jälkiliinan, jotta uskallan pitää sitä paremmin treeneissä vapaana. Tiistaina lähdettiin iltalenkin yhteydessä herättelemään viikonlopun yli uinunut tokokärpänen. Tehtiin sivulletuloja ja luoksarin odottamista ja aloiteltiin justiinsa paikkamakuuta, kun kentälle pöristeli kolme mopopoikaa -jääden siihen tekemään temppujaan. Jipii. Noppaa jänskätti, joten lähdettiin kotiin ja kodin naapurikentällä tehtiin vielä yksi onnistunut vauhtiluoksari (juoksin lelun kanssa Noppaa karkuun).
Keskiviikkona huristeltiin Tattarisuolle hallitreeneihin. Olin vähän skeptinen ja ajattelin etukäteen Nopan pelkäävän hallia edelleen niin, ettei mikään onnistuisi. Vaan toisin kävi. Halli oli vanha tuttu, ainoastaan aksapuolelta kuuluva satunnainen ilohaukku sai korvat pyörimään karvanopan päässä. Liikkeestä maahanmeno (ihana ja reipas, mahtava Nobi!), sivulletulot eri etäisyyksiltä ja lyhyt paikkamakuu kuuluivat ohjelmistoon. Lisäksi liityttiin luoksepäästävyystreenirivistöön, ja Noppa antoi ihan ventovieraan ihmisen tulla rapsuttelemaan. Jes! Hienosti Nobi toimi, aika läheltäkin kulkeneet muut koirakot eivät saaneet aikaan kuin mulkaisuja.
Tänään oli ESSien tokon jatkokurssin vika kerta. Tai periaatteessa kolmas, kun yksi jäi välistä, mutta puuttuva kerta korvataan myöhemmin jokaiselle parhaiten sopivalla tavalla. Tällä kerralla jokainen sai aluksi kysellä ja treenata omia ongelmakohtia. Me tehtiin seuraamista. Noppa on tosi kiinni mun namikädessä: jos käsi on sen edessä, se sipsuttelee ja pomppii saadakseen namin. Jos käsi on nyrkissä ylempänä, se edistää ja pomppii saadakseen namin. Saatiin vinkki "kainalopalkasta". Eli palkkaankin lelulla, joka tipahtaa mun kainalosta sopivalla hetkellä. Kun namikättä häivytetään esim. tällä tavalla, on tärkeää helpottaa treeniä muutoin. Vaikka koira seuraisi kuin enkeli namin kanssa vaikka miten pitkiä pätkiä, namikättä häivytettäessä riittää aluksi perusasento, sitten puolikas askel, kun lelu jo lentääkin. Tätä ruvetaan siis treenaamaan, niin saadaan seuraamista etiäpäin! :)
Ja huhheijaa vaan, treenikerran päätteeksi oli vuorossa kisaharkka. Kyllä vaan! Suoritettiin pikkuruinen tokorata, ja nopein radan suorittaja palkittiin. Alle taiteilin elämäni ensimmäisen ratapiirustuksen taiteellisesti paintilla!
1. "Tuomarin" tervehtiminen. Noppa veti Jennin luokse :D
2. Seuraaminen/mukana kulkeminen kolmen kartion väleistä edestakaisin pujotellen. Ei otettu tietenkään tähän vasta opittua lelupalkkaa, vaan namitin Noppaa ihan reilulla kädellä.
3. Seisominen/istuminen halutulla tavalla. Muut esittivät hienon perusasennon, minä hätäpäissäni käskin Nopan istumaan ihan mihin sattuu. Nättiä oli!
4. Maahanmeno. Hätähousu täällä taas hei! Ajatuksena oli hurmata Jenni hienolla liikkeestä maahanmenolla, mutta itse taas töksähdin paikalleni, käskin Nopan mitenkuten maahan, eikä se edes pysynyt siellä. Hyvä me! :D
5. Paikkamakuu 10 s ruutunauhojen sisäpuolella. Käskin maahan ja paikalle, unohdin palkata jättäessäni koiran, kävelin pari askelta, käännyin, Noppa pomppasi ylös. Palasin koiran vierelle, käskin maahan ja uusi yritys. Tällä kertaa pysyi, kun muistin palkatakin.
6. Hyppy. Tähän kulminoitui se, minkä vuoksi tällaisia pieniäkin kisaharkkoja ja ylipäätään treenejä olisi hyvä suunnitella etukäteen. Hypyn kohdalla tajusin, ettei mulla ollut aavistustakaan, miten me tehdään se. Aluksi meinasin viedä Nopan kanssa lelun hypyn taakse, mutta jostain syystä päädyin vain lähettämään Nopan hypylle ILMAN PALKKAA. Mitä ihmettä mun päässä mahtoi liikkua?? :D Ohihan se vilahti. Uusi yritys, heitin lelun hypyn yli ja Noppa hyppäsi perässä. Rata done!
Aikaa meillä meni lähemmäs puolitoista minuuttia, kun voittajapari suoritui 56 sekunnissa. Mutta tehty mikä tehty, hyvää treeniä tämä ainakin oli! (Miten sitä voikaan jännittää tämmöisiäkin juttuja?!)
Keskiviikkona huristeltiin Tattarisuolle hallitreeneihin. Olin vähän skeptinen ja ajattelin etukäteen Nopan pelkäävän hallia edelleen niin, ettei mikään onnistuisi. Vaan toisin kävi. Halli oli vanha tuttu, ainoastaan aksapuolelta kuuluva satunnainen ilohaukku sai korvat pyörimään karvanopan päässä. Liikkeestä maahanmeno (ihana ja reipas, mahtava Nobi!), sivulletulot eri etäisyyksiltä ja lyhyt paikkamakuu kuuluivat ohjelmistoon. Lisäksi liityttiin luoksepäästävyystreenirivistöön, ja Noppa antoi ihan ventovieraan ihmisen tulla rapsuttelemaan. Jes! Hienosti Nobi toimi, aika läheltäkin kulkeneet muut koirakot eivät saaneet aikaan kuin mulkaisuja.
Tänään oli ESSien tokon jatkokurssin vika kerta. Tai periaatteessa kolmas, kun yksi jäi välistä, mutta puuttuva kerta korvataan myöhemmin jokaiselle parhaiten sopivalla tavalla. Tällä kerralla jokainen sai aluksi kysellä ja treenata omia ongelmakohtia. Me tehtiin seuraamista. Noppa on tosi kiinni mun namikädessä: jos käsi on sen edessä, se sipsuttelee ja pomppii saadakseen namin. Jos käsi on nyrkissä ylempänä, se edistää ja pomppii saadakseen namin. Saatiin vinkki "kainalopalkasta". Eli palkkaankin lelulla, joka tipahtaa mun kainalosta sopivalla hetkellä. Kun namikättä häivytetään esim. tällä tavalla, on tärkeää helpottaa treeniä muutoin. Vaikka koira seuraisi kuin enkeli namin kanssa vaikka miten pitkiä pätkiä, namikättä häivytettäessä riittää aluksi perusasento, sitten puolikas askel, kun lelu jo lentääkin. Tätä ruvetaan siis treenaamaan, niin saadaan seuraamista etiäpäin! :)
Ja huhheijaa vaan, treenikerran päätteeksi oli vuorossa kisaharkka. Kyllä vaan! Suoritettiin pikkuruinen tokorata, ja nopein radan suorittaja palkittiin. Alle taiteilin elämäni ensimmäisen ratapiirustuksen taiteellisesti paintilla!
 |
| Niin on nätti! |
1. "Tuomarin" tervehtiminen. Noppa veti Jennin luokse :D
2. Seuraaminen/mukana kulkeminen kolmen kartion väleistä edestakaisin pujotellen. Ei otettu tietenkään tähän vasta opittua lelupalkkaa, vaan namitin Noppaa ihan reilulla kädellä.
3. Seisominen/istuminen halutulla tavalla. Muut esittivät hienon perusasennon, minä hätäpäissäni käskin Nopan istumaan ihan mihin sattuu. Nättiä oli!
4. Maahanmeno. Hätähousu täällä taas hei! Ajatuksena oli hurmata Jenni hienolla liikkeestä maahanmenolla, mutta itse taas töksähdin paikalleni, käskin Nopan mitenkuten maahan, eikä se edes pysynyt siellä. Hyvä me! :D
5. Paikkamakuu 10 s ruutunauhojen sisäpuolella. Käskin maahan ja paikalle, unohdin palkata jättäessäni koiran, kävelin pari askelta, käännyin, Noppa pomppasi ylös. Palasin koiran vierelle, käskin maahan ja uusi yritys. Tällä kertaa pysyi, kun muistin palkatakin.
6. Hyppy. Tähän kulminoitui se, minkä vuoksi tällaisia pieniäkin kisaharkkoja ja ylipäätään treenejä olisi hyvä suunnitella etukäteen. Hypyn kohdalla tajusin, ettei mulla ollut aavistustakaan, miten me tehdään se. Aluksi meinasin viedä Nopan kanssa lelun hypyn taakse, mutta jostain syystä päädyin vain lähettämään Nopan hypylle ILMAN PALKKAA. Mitä ihmettä mun päässä mahtoi liikkua?? :D Ohihan se vilahti. Uusi yritys, heitin lelun hypyn yli ja Noppa hyppäsi perässä. Rata done!
Aikaa meillä meni lähemmäs puolitoista minuuttia, kun voittajapari suoritui 56 sekunnissa. Mutta tehty mikä tehty, hyvää treeniä tämä ainakin oli! (Miten sitä voikaan jännittää tämmöisiäkin juttuja?!)
Kommentit
Lähetä kommentti