Päk in pisnes

Heipat täältä Helsingistä! Kotiuduimme Nopan kanssa takaisin piäkaupuntin hulinoihin tiistai-iltana melkein kuukauden maaseutulomailun jälkeen, ja viime päivät ovatkin kuluneet Helsinki-rutiineiden muistelussa ja ihmis-ja koiraohituksia vahvistaessa.

Torstaina paistoi aurinko, ja tammikuun lumi näytti ihan maaliskuiselta keväthangelta. Silloin siis hankijumppaa frisbeen kanssa! Perjantaina treffattiin Sannia ja Paavoa yli kuukauden tauon jälkeen, ja riemuhuudot kajahtelivat pitkin Leinelän metsiä :D

Eilen päästiin tauon jälkeen taas aksailemaan Sporttikselle. Rakennettiin pitkästä aikaa kiva juoksurata, jossa sai itsekin pinkoa minkä töppösistään pääsi. Kaikkien odotusten vastaisesti Noppa oli Pätevä Piski. Olin ihan varma, että sillä kiehahtaa aksariemu yli äyräidensä, mutta tälläkin kerralla mulla oli mukana korvallinen ja kuuliainen kaveri. Niinkuin on ollut ihan joka kerta, kun olen etukäteen jännännyt treenien sujumista. Olisikohan aiheellista ruveta jo vihdoin luottamaan koiraan...? :D

Juoksupyrähdysten jälkeen lopeteltiin treeni kepeille, ja näytti tauko tehneen tehtävänsä: Noppa pujotteli puolikkaat kepit molemmilta puolilta ohjattuna kuin vettä vaan, ei arpomisen häivähdystäkään! Ehkä kohta pistetään sille kokonaiset kepit kehiin?

Lauantai päätettiin Hamletin luona lautapelien merkeissä. Aikansa Noppa jaksoi ruokahommia ja pelejä seurailla ja Hampun luita nakerrella, mutta lopulta uni korjasi pikku-urheilijan, ja paluumatkalla se nuokkui mun sylissä silmät lupsuen.