Se perinteinen ja pakollinen


On taas true-koirabloggaajien vuoden pakollisen postauksen aika! Tavoitepostauksen nimittäin. Eipä siinä, hauskahan niitä on väsäillä ja asioita suunnitella, vilkaista edellisen vuoden suunnitelmia ja lueskella blogituttujen tulevaisuusnäkymiä.

Vuodelle 2015 asetin vuosi sitten "suuressa tavoitepostauksessa" seuraavia tavoitteita:
  • virallisten tokokokeiden korkkaaminen
  • agilityharrastuksen jatkuminen, pääpaino hyvässä ja iloisessa mielessä ja hauskanpidossa
  • ahkera työskentely käyttäytymispulmien parissa
  • silmätarkissa käyminen
  • rento elämä ja hyvinvoinnista huolehtiminen
Tavoitteet täyttyivät yhtä lukuunottamatta. Tokokokeet jäivät korkkaamatta, mutta yhdessä möllitokossa sentään käytiin. Mutta tiedättekö mitä. En ole ollenkaan harmissani siitä, ettei vielä tokoiltu virallisten kehänauhojen sisäpuolella. Pikemminkin ole tyytyväinen siitä, että maltoin mieleni enkä lähtenyt epävarmana ja keskeneräisen koiran kanssa kokeeseen.

Agility meillä jatkui, ja jatkuu edelleen. Ja hauskaa on ollut. On ollut onni löytää just meille sopiva treeniporukka, ja siitä ei hevillä päästetäkään irti. Käytösjuttuja työstettiin Heiluvassa hännässä rähjäkurssin ja zen-kurssin muodossa, ja lisäksi treenattiin paljonpaljon itseksemme. Edistysaskeleita on otettu, ja se on hienoa kuin mikä. Silmätarkkiin Noppis pääsi joulukuussa, ja näkimet todettiin terveiksi. Hihnan kaksijalkainen pää opetteli rentoa elämää siinä jotenkin onnistuenkin, ja pingottamisen väheneminen näkyi myös Nopassa. Nopan fyysisestä hyvinvoinnista huolehdittiin kolmella fyssari- ja yhdellä kraniokäynnillä, närästyspulmien ratkomisella, jumppailulla ja hammaskivenpoistolla. Lisäksi meidän molempien henkistä hyvinvointia tukivat metsäretket koirakavereiden kanssa (kiitos Saana+koirat & Sara+Hamppu! <3) ja omassa rauhassa, kivat harrastelujutut, mökkireissut ja löhöillat kotona.


Mitä toivon ja odotan vuodelta 2016? Terveyttä (niin kaksi- kuin nelijalkaistenkin), yhdessä tekemistä ja olemista, hyviä hetkiä ja rentoa oloa. Olisin kovin kovin iloinen, jos tänä vuonna meidän laumaa ei kohtaisi mikään onnettomuus tai vakavampi sairaus, vaan saataisiin olla ja tehdä yhdessä terveinä ja iloisina. Toivoisin ihan kamalan kovasti, että saataisiin nauttia jo vanhuuden merkkejä osoittaneen Siiri-mummon seurasta mahdollisimman pitkään.

Nopan kanssa tavoittelen entistä parempaa koiran ja omistajan välistä suhdetta. Ihmisjuttuja treenataan jatkossakin, pääpaino erityisesti meille tulevien vieraiden kohtaamisessa. Agilityä jatketaan samalla iloisella mielellä ja yhdessätekemisen meiningillä. Tokoon suhtaudutaan tavoitteellisemmin kuin tähän asti, hiotaan liikkeet kuntoon ja tehdään paljon kokeenomaista - ja häiriötreeniä. Virallinen tokokoe olisi edelleen kiva listata tähän tavoitteiden joukkoon, mutta siihen mennään vasta silloin, kun Noppa on siihen valmis.

Muuten tulevan vuoden juttuihin kuuluu oma valmistuminen luokanopettajaksi, mahdollisesti muutto Helsingistä Espooseen ja pieniä koilavauvvahaaveita. Tärkeimpänä kuitenkin näiden kaikkien muutosten, tavoitteiden ja suunnitelmien keskellä hyvä elämä meille kaikille, sopivasti menoa ja rauhoittumista.

Blogin lukijoille hyviä tuulia vuodelle 2016!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohti parempaa elämää

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Kasvua, leikkitreffejä ja korva-ajatuksia