Levoton Nobi täällä odottaa!

Täällä on Herra Levoton Piski. Noppa on levoton sisällä: hakee meitä koko ajan leikkimään, peuhuaa itsekseen lelujensa kanssa, puhisee ja haukkuu normaalia enemmän rappukäytävän äänille. Noppa on levoton ulkona: tuijottelee kaikki vastaantulijat, ohittaa suurimman osan koirista räksyttäen kuin heikkopäinen (tai sylissä, jos hihnan ylempi pää ei enää jaksa yrittää), sinkoilee fleksissä minne sattuu ja kiskoo tavallisessa hihnassa maha maata viistäen. Tiistaina tuli todistettua, että irvistely kanssakulkijoille loppui vasta kahden tunnin aamulenkin (josta osa vapaana metsässä juosten) ja tunnin metsälenkin (Paavon ja Sannin kanssa rallaten) jälkeen. Huh, moiseen en kyllä joka päivä taida pystyä!

Edellisistä treeneistä on jo kuukausi, ohjatuista treeneistä sitäkin pidempi aika. Alkaa vissiin tekemättömyys pikkuhiljaa näkyä - ainakin toivon kaiken tuon levottomuuden ja ylienergisyyden olevan tylsistymisen merkki.

Huomenna alkaa taas aksa. Hiukkasen verran etukäteen kyllä hirvittää. Ennen joulua sovittiin kouluttajan kanssa, että koska Noppa ei sitä puoltatoista tuntia pysty keskittymään, niin me treenataan vain puoli tuntia, minkä jälkeen Noppa menee häkkiin odottamaan ja minä jatkan treenejä kuunteluoppilaana ja paria avustaen. Pikkuhiljaa kevään mittaan treeniaikaa voitaneen jopa pidentää.

Joululoman ja Helsinkiin paluun jälkeen elämä onkin ollut aikamoista härdelliä pikkukoiran näkökulmasta. Samana päivänä, kun Noppa palasi landelta, meille tuli Hamlet kolmeksi yöksi hoitoon, ja lähdettiin vielä iltariehuille Paavon ja Sannin luokse. Hampun lähtöä seuraavana päivänä meillä kävi sekä päivävieraita että saatiin yökylävieras. Tämä viikko on sujunut vieraiden osalta rauhallisemmin ja ollaan oleskeltu kotona itseksemme, mutta jonkinlainen hermostuneisuus ja levottomuus on jäänyt päälle.
  
Millaisia keinoja lukijoilla on rauhoittaa koiraa?

Me ollaan yritetty tehdä nenätyöskentelyä (pelit ja palloruokinta), lenkkeilty hiljaisissa paikoissa hiljaisiin aikoihin ja tarjottu Nopalle aina illalla ja muuten rauhoittumista vaativissa tilanteissa (esim. vieraita käymässä) superherkkupuruluuta kaluttavaksi. Muita keinoja otan ilolla vastaan! Mietiskelen tässä mm. sellaista, että teenkö tyhmästi vai fiksusti, jos otan superluun huomiseen aksaan häkkipurtavaksi, jotta Noppa jaksaisi odotella häkissä rauhassa. Mietiskelen myös sitä, onko ylipäänsä fiksua mennä huomenna treeneihin, mutta ainakin se väsyttäisi tuota koiruutta. Kun nyt vaan saataisiin treenipätkä sujumaan hyvin ja ehdittäisiin lopettaa ennen minkään katastrofin iskemistä.